Turvetuotanto on useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta vähentynyt merkittävästi 2020-luvulla. Supistuvat tuotantomäärät pakottavat yhä useammat toimijat pohtimaan turvetuotantoalueidensa seuraavaa maankäyttömuotoa. Elokuussa 2024 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten valvonnassa oli Suomessa noin 73 000 hehtaaria turvetuotantoalueita, joista merkittävä osuus on lähivuosina siirtymässä seuraaviin maankäyttömuotoihin.
Sopivien jatkokäyttömuotojen määrittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja erityisosaamista, sillä vuosia tai vuosikymmeniä jatkunut turpeennosto on tavallisesti muuttanut veden virtausta ja muokannut tuotantoalueita monin eri tavoin. Paljastunut turve on tyypillisesti ravinneköyhää ja sitä on paikoin paksultikin. Avoimuus ja tumma, paljas turve luovat alueille äärevän mikroilmaston, jossa vain harvat kasvit pärjäävät ilman avustusta.
Arvokkaita elinympäristöjä entiselle tuotantoalueelle Savossa
Kuopion Energia Oy tilasi Tapiolta käytöstä poistuvalle turvetuotantoalueelleen jatkokäyttömuotojen suunnittelun. Suunnittelussa huomioitiin asiakkaan tavoitteet monimuotoisuuden edistämiseksi, taloudellisia näkökulmia unohtamatta.
Alueelle suunniteltiin yhteensä kolme matalavesikosteikkoa ja näiden ulkopuolisille lohkoille määritettiin metsittämistä varten niille parhaiten soveltuvat puulajit. Lisäksi arvioitiin alueiden soveltuvuutta aurinkovoiman tuotantoon.
Entiselle turvetuotantoalueelle perustettavat kosteikot toimivat jatkossa arvokkaana elinympäristönä useille eliölajeille, kuten vesilinnuille, ja ne puhdistavat ympäröivän valuma-alueen vesiä kiintoaineesta ja ravinteista. Metsitettävien alueiden puusto sitoo ilmasta hiiltä ja kasvattaa uusiutuvaa raaka-ainetta eri käyttötarkoituksiin.
Turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnittelussa yhdistetään paikkatietopohjaisia suunnittelumenetelmiä ja paikan päällä tehtäviä maastomittauksia.
”Tapion toteuttaman suunnittelutyön kautta saimme alueelle kokonaisvaltaisen jatkokäyttösuunnitelman. Suunnittelutyössä huomioitiin erittäin hyvin omat visiomme alueen jatkokäytöstä sekä tarve useille erityyppisille toteutusvaihtoehdoille. Eri jatkokäyttövaihtoehdoille tuotettujen yksityiskohtaisten toteutussuunnitelmien avulla voimme edetä suoraan toimenpiteiden toteutukseen.”
– ympäristöasiantuntija Päivi Savolainen, Kuopion Energia
Selvillä olo varmistaa aurinkovoiman vastuullisuutta
Aurinkovoimaloihin perustuvan sähköntuotannon arvioidaan tulevina vuosina moninkertaistuvan. Entisille turvetuotantoalueille kohoavat aurinkovoimalat ovat uutta liiketoimintaa, johon ei ole vielä ehtinyt muodostua vakiintuneita käytäntöjä vesienhoitoon tai monimuotoisuuden turvaamiseen.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tilasivat Tapio Oy:lta selvityksen, joka kokoaa ratkaisuja aurinkovoimarakentamisen kielteisten vaikutusten pienentämiseksi ja myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi.
Selvilläolovelvollisuudesta säädetään lainsäädännössä. Toinen selvillä olon näkö kulma liittyy yhteiskunnallisiin odotuksiin, jotka ohjaavat ja tukevat yritysten liiketoimintaa. Lisäksi yritysten strategiat ja vapaaehtoiset sitoumukset vahvistavat selvillä oloa, kun esimerkiksi oman liiketoiminnan ympäristövaikutuksia mitataan ja seurataan.
Erinomainen yhteistyö aurinkovoiman kehittäjien kanssa auttoi löytämään konkreettisia ratkaisuja selvillä oloon. Selvitys julkaistiin vuoden 2025 alussa aurinkovoiman kehittäjille ja alueiden maanomistajille suunnattuna oppaana, johon voit tutustua täällä.
Haluatko kuulla lisää Tapion tarjoamista ratkaisuista?
Tarjoamme monipuoliset palvelut muun muassa valuma-alueiden pintavesien virtauksien mallintamiseen, soiden ennallistamisen ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun sekä osaamisen kasvattamiseen vesiensuojelun ja suometsänhoidon teemoissa. Tutustu ennallistamisen ja vesienhallinnan palveluihimme ja ota yhteyttä!
- Tiina Ronkainen
- Johtava asiantuntija
- tiina.ronkainen(at)tapio.fi
- +358 29 432 6035