Kaksitasouomaa testataan vesienhallinta ja -suojelumenetelmänä metsäkohteissa

Uudessa Valumavesi-hankkeessa kartoitetaan menetelmiä, joilla voidaan vähentää talousmetsien vesistökuormitusta. Tapio selvittää maataloudessa käytössä olevan kaksitasouoman toimivuutta metsäympäristössä. Tavoitteena on vähentää vesistökuormitusta ja etsiä ratkaisua vesienhallintaan runsaiden sateiden ja kuivuuskausien aikana. 

Kaksitasouomaa eli tulvatasannetta kokeillaan ensimmäistä kertaa metsätalouden vesiensuojelumenetelmänä turvemailla. Menetelmä varastoi vettä ojan luiskaan levennetylle tulvatasanteelle. Tasanteelle muodostuu vähitellen kasvipeite, joka vähentää vesitöihin huuhtoutuvaa kiintoainesta ja ravinteita.

Maataloudessa tätä ratkaisua on jo käytetty 2 000-luvun alkupuolelta lähtien. Kaksitasouomia on Suomeen rakennettu kymmenkunta, mutta tutkittua tietoa niiden vaikutuksista on maailmanlaajuisestikin vähän.

Kaksitasouoman vaikutuksia selvitetään Lopella

Lopen seurantakohteella rakennettiin kaksitasouoma metsävaltaojaan runsaat kolme vuotta sitten ja nyt kohde on hyvin kasvillisuuden peitossa. Tulvatasanteen toimivuutta päästään testaamaan, kun sen yläpuolella toteutetaan ojien kunnostus ja hakkuut talvella 2021. Tuloksia saadaan vuoden 2022 aikana.

”Nyt nähdään, miten tulvatasanne toimii käytännössä ja onko rakenne sellainen, että se toimii myös metsäympäristössä”, sanoo vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuu, Tapiosta.

Tulvanhallintaa yhteistyössä maa- ja metsätalouden kanssa

Vesienhallintaa ja -suojelua tulee ajatella kokonaisvaltaisesti. Kaksitasouoma voi toimia myös tulvan hallinnan keinona. Metsiin voidaan rakentaa kaksitasouomia hidastamaan veden virtausnopeutta ja ehkäistä näin tulvan levittäytyminen pelloille. Tällä hetkellä maa- ja metsätalous eivät keskustele keskenään vesienhallinnasta, eikä toimijoiden välillä ole koordinaatiota yhteisen vesienhallinnan osalta. Vesiensuojelurakenteiden yhteensovittaminen valuma-alueella on yksi mahdollisuus edistää vesiensuojelua kokonaisvaltaisesti.

”Toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tärkeä osa valuma-alueen kokonaisvaltainen vesienhallinnan ja vesiensuojelun suunnittelussa”, sanoo Samuli Joensuu, Tapiosta. 

Tulvatasanteet lisäävät monimuotoisuutta ja auttavat ilmastonmuutokseen varautumisessa

Vesiensuojelurakenteet edistävät monimuotoisuutta luomalla elinympäristöjä monille eri lajeille. Rakenteille kehittyy sellaista kasvillisuutta, joissa muun muassa riista viihtyy. Kosteikot ja isot laskeutusaltaat toimivat vesilintujen levähdys-, pesintä- ja ruokailupaikkoina.

Ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin kuten runsaisiin sateisiin ja kuivuuskausiin voidaan varautua vesiensuojelurakenteita kehittämällä. Vesiä voidaan hallitusti viivyttää ja kuivina kausina ohjata vesiä kasteluun peltomaille. Yhteistoiminnan tiivistäminen valuma-aluetasolla maa- ja metsätalouden eri sektoreiden ja toimijoiden välillä on tärkeää.

Valumavesi-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Luonnonvarakeskus Luke, Tapio, Salaojayhdistys ja Helsingin yliopisto sekä useat yhteistyöhankkeet ja koekohteiden maanomistajat.

Lisätietoa

Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan -hanke

Hankkeen projektipäällikkö, vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

Vesiensuojelun asiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio, tiina.ronkainen(at)tapio.fi, puh. +358 50 322 9566