Metsäalalla työhyvinvointia edistetään yhteisvoimin

Metsäalan työhyvinvointi on laaja käsite, sillä metsäbiotaloudessa työskentelee noin 66 000 henkilöä hyvin erilaisissa tehtävissä. Metsähyvinvointi-palvelu tukee ihmisiä, jotka ovat halukkaita kehittämään oman työnsä johtamista ja työkulttuuria omassa yhteisössään. Osaamista jaetaan yhteisvoimin koko metsäalan hyväksi, jotta alalle olisi houkuttelevaa tulla ja juurtua. Palvelun rahoittaa Metsämiesten Säätiö ja sitä koordinoi Tapio.

Sota-ajan savottajätkiltä jäi perinnöksi miljoonan euron varallisuus, kun heidän perustamansa Metsätyömaiden muonitustoimisto kävi tarpeettomaksi. Sen ajan kovissa oloissa ravitseva ruoka oli keskeinen työhyvinvoinnin edellytys. Nykyisin työhyvinvointi ymmärretään laajemmin kuin pelkkänä yksilöiden työkyvyn ylläpitona ja jaksamisena. Reilu ja turvallinen työ on osa merkityksellistä elämää. Metsämiesten Säätiö hoitaa savottajätkien perintövaroja ja myöntää apurahaa metsäalan työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Metsähyvinvointi-palvelu toimii metsäalan ihmisiä varten

Metsähyvinvointi-palvelussa Tapio kokoaa metsäalan toimijoita työhyvinvoinnin pyöreään pöytään. Siinä käydään säännöllisesti läpi ajankohtaisia hyvinvointiteemoja, joihin alalla nähdään tärkeäksi kiinnittää huomiota. Tänä vuonna keskeisiä ovat tekoälyn hallittu haltuunotto ja työhyvinvointi ulkoisen viestintäympäristön paineessa. Metsähyvinvointi-palvelu viestii ja kannustaa toimintaan koko metsäsektorilla. Pyöreä pöytä on jatkuvasti avoin uusille jäsenille.

Metsahyvinvointi.fi-sivusto on avuksi hyvinvoinnista kiinnostuneille, oli tehtävä sitten käytännön metsätyötä tai esihenkilönä toimimista. Viimeaikaiset artikkelit kertovat mm. hyvästä johtamisesta, oppaasta ulkomaisten kausityöntekijöiden perehdyttämiseen ja uutisia mielenterveydestä johtuvista pitkistä sairauspoissaoloista. Artikkelit voi tilata uutiskirjeen muodossa omaan postiin.

Helmiä Metsähyvinvoinnin aineistopankista – sopii käyttöön muillekin aloille

Metsähyvinvoinnin aineistopankkiin on koottu useiden toimijoiden tuottamia työvälineitä ja hyötytietoa oman hyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämiseksi. Monet niistä sopivat kaikille toimialasta riippumatta.

Esimerkkejä:

• Työyhteisöille tarkoitetusta Mielenterveyden työkalupakista löytyy Miten voit? -työhyvinvointitesti, jonka tuloksista selviää oma tilanne ja tietoa mm. työn imun ja työriippuvuuden erosta.
• Työhyvinvointia metsäkoneisiin -videosarja antaa käytännön vinkkejä vireystilan ylläpitoon ja työturvallisuuteen.
• Minä ja Me – Vahvana tulevaisuuteen -työkirja valmentajabotteineen avaa ajatuksia siitä, kuinka itse tai tiimi yhdessä voi vahvistaa muutoskestävyyttä.
• Mujusen, Varhon ja muiden metsäasiantuntijoiden rehelliset uratarinat ovat kiinnostavaa luettavaa oppaassa Metsäalan hyvinvointi – minne vie metsäasiantuntijan työturvallisuustie.

Metsäbiotalouden palkansaajakorvaukset olivat 2022 noin 3,1 miljardia euroa. Työnantajien kannattaa pitää hyvää huolta palkansaajistaan ja jokaisen kannattaa ponnistella sen eteen, että oma työhyvinvointi on muutakin kuin tilille maksettu palkka. Koska metsäalalla jokaisen työ vaikuttaa myös muihin, jopa yli organisaatiorajojen, yhteistyö luo hyvinvointia koko alalle.

Kirjoittaja, markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas Tapio Palvelut Oy:stä toimii Metsähyvinvointi-palvelun vetäjänä.