Metsänhoidon suosituksissa uutta tietoa energiapuun laadukkaaseen korjuuseen

Puulla tuotetaan 29 prosenttia Suomen energiasta. Pienpuun korjuu parantaa tukeiksi kasvatettavien puiden hiilensidontaa ja taloudellista arvoa. Työhön kuuluu luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja vesiensuojelu. Uusin tutkimustieto ja käytännön kokemukset laadukkaasta energiapuun korjuusta sekä kohteiden valinnasta ovat nyt saatavilla päivitetyistä metsänhoidon suosituksista.

Metsänomistajat ovat viime vuosina kunnostautuneet nuorien metsien hoidossa. Tästä huolimatta yli 800 000 hehtaaria odottaa hoitotöitä, jotka parantaisivat metsien kasvua. Kohtuullisen kustannustehokas keino tähän on energiapuun korjuu.

Energiaa puusta

Kiinteällä puupolttoaineella tarkoitetaan puuta, joka päätyy energiantuotantoon mm. sahojen sivuvirroista ja suoraan metsästä. 2022 tällaista puuta käytettiin 22,5 miljoonaa kuutiometriä ja sillä tuotettiin noin kymmenesosa koko Suomen energiantuotannosta. Noin puolet määrästä oli ns. metsähaketta, jota tehdään pienpuusta, hakkuutähteistä ja kannoista. Uusiutuvalla puulla korvataan fossiilisia polttoaineita, mikä parantaa energiaomavaraisuutta.

”Energiapuulla on edelleen suuri rooli Suomen energiaomavaraisuuden turvaamisessa. Korjuukohteet ja toteutustavat on kuitenkin syytä valita hyvin, jotta lopputulos jää positiiviseksi metsien kasvun lisäksi myös luonnon näkökulmasta”, sanoo metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa Tapiosta.

Uutta tietoa kohdevalintaan ja korjuuseen

Kasvatusmetsät ovat sopivia kohteita energiapuun korjuuseen nuoren metsän hoitotoimien ja ensiharvennuksen yhteydessä sekä silloin, kun metsään tehdään päätehakkuu. Kohdevalinnassa arvioidaan metsän ravinteikkuus, korjattava energiapuulajike ja sen määrä. Korjuun taloudellinen kannattavuus määräytyy pitkälti sieltä saatavan kertymän mukaan. Metsänhoidon suositukset esittelevät metsänomistajalle taloudellisia ja ympäristönäkökulmia, joiden avulla hän voi päättää energiapuun korjuusta.

Pienpuu voidaan korjata metsästä karsittuna rankana, jolloin oksat jätetään metsään tai ns. kokopuuna, jolloin koko puu päätyy energiakäyttöön. Päätehakkuun yhteydessä voidaan korjata energiaksi hakkuutähdettä ja kantoja.

Laadukkaassa energiapuun korjuussa turvataan jäävän puuston kasvu, luonnon monimuotoisuus ja vesien puhtaus. Kuivahkoilla ja sitä karummilla kankailla suositellaan jättämään oksat ja hakkuutähteet metsään, sillä niiden neulaset sisältävät runsaasti puuston kasvua hyödyttäviä ravinteita. Myös rehevämmillä kankailla on hyvä jättää osa oksista metsään.

Lehtipuiden latvukset, lahopuu ja tiheiköt ovat tärkeitä monelle eliölle. Ne on suositeltavaa jättää korjuun ulkopuolelle luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Uudistusaloilla kantojen ja hakkuutähteiden korjuussa on tärkeää huomioida myös vesiensuojelun vaatimukset jättämällä riittävän leveät suojavyöhykkeet vesistöjen varrelle. Lisäksi on muistettava metsätuhojen torjunta.

”Juurikääpä ei katso, mitä puuta korjataan, vaan voi levitä myös energiapuuksi menneiden puiden kannoilla. Siksi on tärkeää, että myös energiapuun korjuussa huomioidaan tuhoriskit”, Nikinmaa toteaa.

Ammattilaisille suositukset sisältävät tärkeää tietoa myös energiapuun varastoinnista ja metsähakkeen laadun varmistamisesta.

Tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä

Metsänhoidon suositukset valmistellaan metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan toimijoiden yhteistyönä. Työtä koordinoi Tapio maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tässä päivityksessä erityiskäsittelyssä olivat nuorten metsien energiapuun korjuun kohdevalinta ja kriteerit.

”Energiapuulla on nyt kova kysyntä ja alalla on uusia toimijoita. Siksi on hyvä, että metsänhoidon suosituksista löytyy selkeät ohjeet korjuun toteutukselle ja kohdevalinnalle”, kommentoi päivitystyössä mukana ollut bioenergian ja biotalouden asiantuntija Kyösti Turkia Suomen Metsäkeskuksesta.

Tiedotteen ingressiä on muokattu 10.11. klo 10.12
Puulla tuotetaan 10 prosenttia Suomen energiasta. -> Puulla tuotetaan 29 prosenttia Suomen energiasta.
Selitys: Puupolttoaineilla (sis. mustalipeä ja muut selluntuotannon sivuvirrat) tuotetaan 29 % koko energian kulutuksesta, mutta kiinteillä puupolttoaineilla tuotetaan 10 %.