Miten EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön Suomessa?

Ennallistamisasetus, Fit for 55, uusiutuvan energian direktiivi, LULUCF, biodiversiteettistrategia – mitä ne ovat ja miten niitä viedään käytäntöön? Johtava EU-metsäasiantuntija Jaana Kaipainen Suomen metsäkeskuksesta ja johtava asiantuntija Kati Kontinen Tapiosta selvittävät EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä koukeroita, ja käyvät läpi Suomen metsien käyttöön vaikuttavia strategioita, direktiivejä ja asetuksia.

EU:n vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on sateenvarjomainen ohjelma, jonka alla EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka puetaan sanoiksi ja viedään käytäntöön. Sen alla on useita strategioita sekä laki- ja toimenpidepaketteja, jotka sisältävät ohjauskeinoja ja -instrumentteja, joilla on vaikutuksia metsien käyttöön Suomessakin, selventää Kati Kontinen Tapion Metsäntuntijat-podcastin 9. jaksossa.

Miten näitä strategioita Suomessa jalkautetaan, ja mitä ne tarkoittavat metsien käytön kannalta? Vieläkään ei täysin tiedetä, myöntää Jaana Kaipainen. Tiedetään kyllä, minkälaisia vaikutuksia EU haluaa toimenpiteillä saada aikaan. Halutaan muun muassa lisätä metsien suojelua, siirtää talousmetsistä alueita kokonaan metsien käytön ulkopuolelle ja edistää talousmetsien luonnonhoitoa, Kaipainen luettelee. Näitä ja monia muita asioita edistetään hyvin erilaisten instrumenttien ja ohjauskeinojen avulla.

Kaipainen suhtautuu kriittisesti EU:n metsäpolitiikkakehykseen, mutta korostaa, että se on tuonut meille myös hyviä tavoitteita liittyen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Hän kuitenkin toivoo, että kansallisesti voitaisiin enemmän ja joustavammin vaikuttaa toimeenpanoon ja toteutukseen.

Toimeenpanossa tulisi edetä varovaisesti ja tietoon perustuen, eikä tehdä kiireellä ja sössiä, sanoo Kaipainen. Onneksi Suomessa tehdään erinomaista tutkimusta, eli pystytään perustamaan faktoihin niitä toimenpiteitä mitä täällä tehdään, kommentoi Kontinen. Kaipainen myötäilee ja arvioi, että laadukkaan ja ajantasaisen metsä- ja luontotiedon merkitys tulee korostumaan. Tiedon avulla pystytään seuraamaan yhteisten ja omien tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanon onnistumista, sekä tarvittaessa tekemään korjausliikkeitä. Hän nostaa esiin, että myös hyvän säädöksenvalmistelun tulisi perustua tutkittuun tietoon ja laajaan vaikutuksenarviointiin. EU-säädöksissä tämä ei tällä hetkellä toteudu, Kaipainen kritisoi.

Yksittäistä metsänomistajaa Kaipainen neuvoo pysymään rauhallisena. EU tuo meille uusia asioita – eikä vielä täysin ymmärretä, mitä kaikkea ja millä tavoin. Metsien talouskäyttö tulee kuitenkin olemaan mahdollista myös tulevaisuudessa, Kaipainen ennustaa. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että perinteisten ansaintakeinojen rinnalle nousee uudenlaisia tapoja ansaita metsistä, esimerkiksi luontoarvokaupan tai ilmastonmuutoksen hillintätoimien kautta.

Kaipainen käy läpi yksittäisten lakipakettien valmistelua ja niiden sisältöä: ennallistamisasetus, metsäkatoasetus, hiilinielujen sertifiointiin liittyvä asetus, uusiutuvan energian direktiivi, luonnonläheisemmän metsänhoidon ohjeet, monitorointiasetus, maaperän terveyttä koskeva säädös… Kaikissa näissä on yhtymäkohtia Suomen metsien käyttöön.

Paljon on tulossa ja tapahtuu koko ajan, kiteyttää Kontinen. Onneksi Suomessa on paljon tehty jo ennakoiden, hän kommentoi. Myös Kaipainen on luottavaisin mielin – meillä on tietoa ja taitoa sekä yhteistä ymmärrystä ja näkemystä siitä, mihin suuntaan metsien hoitoa ja käyttöä halutaan viedä.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 9. jakso:
Miten EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikka vaikuttaa metsien käyttöön Suomessa?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia. Kuuntele aiemmat Metsäntuntijat-jaksot