Ojasyvyyden vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuone­kaasu­päästöihin metsätalous­maalla tutkitaan Pudasjärvellä

Turvemaiden metsien käyttöön etsitään kestäviä ratkaisuja. EU-rahoitteisen TurVI-hankkeen tavoitteena on suometsien puutuotannon turvaaminen, vesiensuojelun kehittäminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista tietoa TurVI-hankkeen kahdella pilottikohteella Pudasjärvellä. Ojasyvyyden, hiilensidonnan ja vesiensuojelun vaikutuksia tutkitaan. Hankkeessa kehitetään myös suosimulaattori-työvälinettä.

Metsäteollisuuden investoinnit painottuvat Pohjois-Suomeen, missä turvemaita on runsaasti. Tehokas puuston kasvattaminen turvemailla vaatii usein turvemaiden kuivattamista ojituksella, mikä aiheuttaa vesistökuormitusta ja maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. TurVI-hankkeessa selvitetään nykyisiä suosituksia matalampien ojasyvyyksien vaikutusta metsätalouden vesistökuormitukseen, kasvihuonekaasutaseeseen sekä puuston kasvuun.

Tapion, Luken, SYKEn ja Metsäkeskuksen yhteishankkeessa testataan pilottikohteilla erisyvyisten ojien vaikutusta vesistökuormitukseen ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Tavoitteena on vähentää haitallisia vesistövaikutuksia ja edistää hiilen sidontaa nykysuosituksia matalammilla ojilla. Hankkeen tuloksena syntyy uusia turvemaiden metsien käsittelymenetelmiä ja ohjeistus kohdekohtaisen ojituksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Maastosuunnittelua paikkatietomenetelmien keinoin

Pilottikohteilla tehtiin 4.6.2020 ojaverkoston ja vesiensuojelurakenteiden suunnittelua. Alueelle kaivetaan eri syvyisiä ojia, joista otetaan vesinäytteitä säännöllisesti ja ojasyvyyden vaikutusta arvioidaan vesiensuojelun näkökulmasta.

”Tutkimus keskittyy kolmeen seikkaan; ojasyvyyteen, hiilensidontaan ja vesiensuojeluun. Eri syvyisistä ojista hankitaan tutkimuksellista tietoa. Teemme esimerkiksi kampanjaluonteisesti hiilidioksidimittauksia ja arvioimme, tuleeko matalammin ojitetulta alueelta vähemmän hiilidioksidia ilmakehään, kuin syvemmän ojaverkoston alueelta. Ojat kaivetaan elokuussa ja monipuolinen seuranta alkaa sen jälkeen”, sanoo Samuli Joensuu, Tapiosta.

“Pintavalutuskentän suunnittelussa hyödynnettiin paikkatietovälineiden antamaa informaatioita, laserkeilausaineiston avulla pystymme löytämään parhaat sijoituspaikat ojille ja vesiensuojelurakenteille. Kehitteillä on myös suosimulaattori ojanperkaustarpeen kartoitukseen ja taloudellisuuden arviointiin”, jatkaa Joensuu.

Maastokäynnin yhteydessä Luonnonvarakeskuksen Hannu Hökkä ja Marko Keskitalo selvittivät rassilla turvekerroksien paksuutta paikantaakseen sopivat alueet ojasyvyyksien vertailuun. Virtalan kohde mietitytti Hannua etukäteen, mutta molemmilta kohteilta onnistuttiin löytämään riittävän paksut turvekerrokset.

Hankkeen vedenlaadun seurannasta vastaa Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskuksesta. Virtalan kohteelta seurataan sekä eri ojasyvyyksien vaikutusta vedenlaatuun että vesiensuojelurakenteiden toimintaa niiden ylä- ja alapuolelta. Alueelle suunniteltiin maastokäynnin yhteydessä kaksi pintavalutuskenttää. Toinen niistä on pieni avosuo, jolle johdetaan vettä kahdella johdeojalla. Toinen on vanha ojitusalue, jonka ojat padotaan ja vesi ohjataan vanhoja ojauomia pitkin alueelle.

Hankkeen kasvihuonekaasujen mittaukset sekä veden laadun seuranta alkavat tänä kesänä ja jatkuvat vuoden 2022 syksyyn asti. Hankkeen edistymisestä julkaistaan tiedotteita säännöllisesti. Koulutusretkeilyjä järjestetään vuosina 2021 ja 2022. Toimijakoulutukset sijoittuvat vuoden 2022 syksylle. Hankkeen tuloksista kirjoitetaan työohje ja ohjeistus. Loppuraportti julkaistaan alkuvuodesta 2023. Tapio Oy koordinoi hanketta.

Lisätietoja

Samuli Joensuu, hankkeen projektipäällikkö, Vesiensuojelun johtava asiantuntija , Tapio Oy, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043
Sakari Sarkkola, tutkija, Luke, sakari.sarkkola(at)luke.fi, Puh. +358 29 532 5409
Mirkka Hadzic, tutkija, SYKE, mirkka.hadzic(at)ymparisto.fi, Puh. +358 40 158 0194
Juha Jämsén, paikkatietoasiantuntija, Suomen metsäkeskus, juha.jamsen(at)metsakeskus.fi, puh. +358 40 034 1249