Päivittyneet harvennusohjeet: metsänhoidon asiantuntijat kuuluttavat malttia varttuneiden kuusikoiden harventamiseen

25.6.2025

Ilmastonmuutos on jo muuttanut kuusen kasvatuksen olosuhteita Etelä-Suomessa. Metsänomistaja voi valinnoillaan ehkäistä laajempia tuhoja. Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaarissa puhuneet asiantuntijat kannustivat malttiin varttuneiden kuusikoiden harventamisessa.

Metsän harventamisen parhaat käytännöt -webinaari kokosi 17.6.2025 metsänhoidon asiantuntijat, tutkijat ja käytännön toimijat keskustelemaan harvennuksen merkityksestä ja menetelmistä. Tilaisuudessa esiteltiin metsänhoidon suositusten uusimpia harvennusmalleja ja kuultiin sekä tutkimuksen että harvennusmalleja hyödyntävien käyttäjien puheenvuoroja.

Varttuneiden kuusikoiden harvennuksissa merkittäviä riskejä

Metsien tuhonaiheuttajat ja puiden lahottajat ovat osa luonnon kiertokulkua ja monimuotoisuutta. Ilmastonmuutos muuttaa kuitenkin olosuhteita ja lisää hyönteistuhoriskejä, mikä haastaa harvennuksen käytäntöjä.

Harvennuksen jälkeen riski puustotuhoille yleensä kasvaa muutamaksi vuodeksi. Mitä tiheämpänä metsikkö on kasvanut ennen harvennusta ja mitä voimakkaampana harvennus tehdään, sitä enemmän myös riskit kasvavat. Etenkin kuusikoiden harvennuksen käytännöt ovatkin muuttumassa.

Ajankohtaiswebinaarissa puhuneet asiantuntijat kannustivat malttiin varttuneiden kuusikoiden harventamisessa.

”Ilmastonmuutoksen myötä kuusen kasvatuksen olosuhteet ovat jo muuttuneet Etelä-Suomessa. Varttuneen kuusikon harvennuksessa tuhoriskit alkavat olla huomattavan korkealla etenkin Salpausselkien eteläpuolisessa Suomessa. Hakkuista aiheutuu puustolle huomattava kuivuusshokki, josta seuraa melkoinen kirjanpainajatuhoriski ja tuulikaatojen myötä myös juurikäävän leviämisen riski. Tällaisilla kohteilla on jouduttu tekemään päätehakkuu vain muutaman vuoden sisällä harvennuksesta, mikä on harmillinen ja kannattamaton vaihtoehto”, sanoi tilaisuudessa puhunut UPM:n kehittämispäällikkö Heli Viiri.

Metsänomistaja voi valinnoillaan ehkäistä laajempia tuhoja. Tärkeää on tehdä harvennukset oikeaan aikaan ja harkitusti, tunnistaa tuulituhoille alttiit alueet, huolehtia juurikäävän huolellisesta torjunnasta riskiaikana riskialueilla tehtävissä hakkuissa sekä suosia sekapuustoisuutta mahdollisuuksien mukaan.

Harvennus on metsän kehittämisen toimenpide – mutta milloin harventaa ja miten?

Harventamista suositellaan yhä yhdestä kolmeen kertaan kiertoajalla. Ensiharvennukset kannattaa tehdä ajallaan, sillä viivyttely nostaa riskejä, kuten tuulituhojen todennäköisyyttä. Uusissa suosituksissa hoidettujen metsien ensiharvennuksen jälkeistä puuston tiheyttä on hieman nostettu: jäävää puustoa jätetään kasvamaan noin 100 kpl enemmän hehtaaria kohden.

Tilaisuudessa puhuneet asiantuntijat kannustivat metsänomistajia tavoittelemaan ensiharvennuksessa mahdollisimman hyväkuntoista ja kasvavaa puustoa. Tätä voidaan edesauttaa nuorissa metsissä suositusten mukaisella taimikonhoidolla.

Metsien harventamisen ajankohdassa ja voimakkuudessa on joustovaraa, joka riippuu kasvupaikasta ja kasvatettavasta pääpuulajista. Männikön kasvu kärsii voimakkaasta harvennuksesta kuusikkoa enemmän, sillä kuuset pystyvät käyttämään vapautuneen kasvutilan paremmin hyväkseen.

Varttuneiden kuusikoiden harventamisen osalta tilaisuuden puheenjohtajana toiminut metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta oli Heli Viirin kanssa samoilla linjoilla: ”Vanhoja kuusikoita ei yleensä kannata harventaa, ainakaan puuntuotannon näkökulmasta. Jos uudistushakkuu suunnitellaan tehtävän kymmenen vuoden sisään, harventamisella ei yleensä saada riskeihin nähden riittävän suurta hyötyä.”

Rauduskoivu vaatii kasvaakseen paljon valoa, eli rauduskoivikoita tulee uskaltaa harventaa riittävän ajoissa ja voimakkaasti. ”Etenkin jalostettua alkuperää oleva rauduskoivikon kasvutahti voi yllättää. Hieskoivikoissa harvennuksen merkitys ei sen sijaan ole yhtä oleellinen”, Vanhatalo kiteyttää.

Uudistetut harvennusmallit löytyvät metsänhoidon suosituksista

Uudistetut, monipuoliset harvennusmallit julkaistiin metsänhoidon suosituksissa viime vuonna. Päivitettyjä harvennusmalleja sovelletaan yksijaksoisten hoidettujen metsien harvennushakkuisiin. Harvennusmallit löytyvät metsähoidon suositusten sivuilta osoitteesta metsanhoidonsuositukset.fi.

Harvennusmallit auttavat valitsemaan metsän harventamisen ajankohdan ja voimakkuuden. Uusissa malleissa on aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja eri taustamuuttujilla, kuten eri tuottovaatimuksilla.

Harvennusmallit on tuotettu Luonnonvarakeskuksen uusimpien kasvumallien pohjalta ja päivitetty tämän päivän ilmasto-olosuhteisiin. Aiemmat harvennusmallit olivat vuodelta 2006.

Metsänhoidon suositukset perustuvat kattavaan yhteistyöhön ja uusimpaan, luotettavaan tutkimustietoon. Niiden avulla voidaan tukea metsänomistajien päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä edistää metsien hyvinvointia ja ilmastokestävyyttä entistä täsmällisemmin.

Metsän harventamisen parhaat käytännöt -webinaarin järjesti Tapio Oy. Tilaisuudessa pidetyt esitykset on julkaistu tapahtuman sivuilla ja tilaisuuden tallenne on hyödynnettävissä 1.7.2025 saakka.

Lue lisää:

Tilaisuuden esitykset ja tallenne: Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaari: Metsän harventamisen parhaat käytännöt 17.6.2025

 

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaiselle metsätaloudelle ja osa kansallisen metsästrategian toteutusta. Niiden laadintaan osallistuvat laajasti metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät. Työtä koordinoi Tapio Oy.

Metsänhoidon suosituksia ylläpidetään osoitteessa metsanhoidonsuositukset.fi

Lisätiedot:

  • Kalle Vanhatalo
  • Palvelualueen päällikkö, konsultointi
  • kalle.vanhatalo(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6067