Skenaario­tarkastelu metsänhoidon vaihtoehdoista tukee kestävää metsien käyttöä

Miten sovittaa yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet metsien käytössä? Tutkittua tietoa ja ennustelaskelmia tarvitaan lisää päätöksenteon tueksi. Kaupungeissa on saatu hyviä kokemuksia skenaariotarkastelun hyödyntämisestä metsänhoidon toimintamallien laadinnassa.

Erityisesti kaupunkien ja kuntien metsien käytön suunnitteluun liittyy usein keskenään erilaisia ja ristiriitaisia arvoja. Tapio on auttanut viime vuosina useita kaupunkeja sovittamaan yhteen metsiä koskevia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia tavoitteita. Hoitoluokittain laaditut hakkuusuunnitelaskennat on laskettu muun muassa Jyväskylän kaupungin metsänhoito-ohjelmaa ja Tampereen kaupungin Metsät 2030 -toimintamallia varten. Lisäksi Lappeenrannan kaupungille on tehty selvitystyö vaihtoehtoisten metsänkasvatusmenetelmien vaikutuksista metsien rakenteen, hakkuutulojen ja hiilinielujen kehittymiseen. Viimeisin ennustelaskenta Tapiossa tehtiin Porin kaupungin omistamalle Tammen tilalle.

“Porin kaupunki tarvitsee selkeän linjauksen mihin suuntaan Tammen tilan metsienhoitoa suunnataan. Päätöksen tulee olla sellainen, joka ulottuu yli vaalikausien, taloudellisten suhdanteiden sekä metsätoimihenkilöiden vaihtumisen. Yhtenä oivallisena työkaluna on skenaariolaskelma. Sen avulla voidaan osoittaa mitä tapahtuu eri vaihtoehdoissa pitkällä (50v.) aikavälillä.

Työskentely oli mielenkiintoista ja yhteistyö sujui helposti. Aikataulut ja budjetti pitivät, niin kuin oli sovittu. Työryhmämme esitys, jonka tärkeä osa skenaariolaskelma on, menee lähiaikoina Porin kaupungin tekniseen lautakuntaan, jossa selviää, kyetäänkö pitkän linjan metsienhoidon suuntauksesta Tammen tilalla päättämään, sanoo Kari Torniainen, piiripuutarhuri (hortonomi ja metsätalousinsinööri AMK).

”Asiakkaat ovat arvostaneet erityisesti konkreettisia toimintaehdotuksia, joita olemme laskentojen johtopäätöksinä heille esittäneet”, sanoo skenaariolaskelmien tekijä Mikko Niemi Tapiosta.

Porin kaupungin skenaariolaskelmat

Tammen tila on Porin kaupungin omistama, Ulvilan Kullaalla Joutsijärven ympäristössä sijaitseva kiinteistö, jonka alueella on 1 650 hehtaaria metsää. Joutsijärvi on suosittua ulkoilu- ja retkeilyaluetta, ja alueella on poikkeuksellisen paljon hyvin säilyneitä pienialaisia kosteikoita sekä luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä. Lisäksi alueella on todettu pesivän uhanalaisia lintulajeja kuten pohjantikka ja mehiläishaukka. Joutsijärven ympäristön virkistys- ja luonnonarvojen turvaamiseksi kansalaiset ovat vaatineet nykyistä tiukempia rajoituksia Tammen tilan metsien käytölle, joten Porin kaupunki on päättänyt laatia alueelle metsienhoito-ohjelman 2019–2069 ohjaamaan metsänhoitoa.

Porin kaupungin päätöksenteon tueksi Tapio laati Tammen tilan metsille kolme erilaista skenaariolaskelmaa, jotka määritettiin yhdessä kaupungin metsätoimihenkilön kanssa seuraavasti:

Tapio laati Porin  kaupungille kolme eri  metsänhoidon skenaariota

Talouspainotteinen metsänhoito

• Talouspainotteisen metsänhoidon skenaariossa metsien käytöltä edellytettiin ainoastaan taloudellista kestävyyttä, joten puuston kokonaistilavuuden kehittymiselle ei asetettu rajoitteita.
• Metsätaloudesta kertyvien nettotulojen sallittiin vaihtelevan eri vuosikymmenien välillä enintään 20 %, jotta kaikkia hakkuumahdollisuuksia ei voida realisoida välittömästi. Tällä tavalla varmistettiin, että Porin kaupungille kertyy puunmyyntituloja myös pidemmällä aikavälillä.

Retkeily- ja virkistyspainotteinen metsänhoito

Retkeily- ja virkistyspainotteisen metsänhoidon skenaariossa pyrittiin huomioimaan retkeilijöiden arvostamia asioita, kuten avointa maisemaa, jollainen syntyy tyypillisesti vanhassa talousmetsässä, jossa harvennukset on tehty ajallaan. Puuston kasvua simuloitiin 20 % metsänhoidon suosituksia pidemmillä kiertoajoilla, ja avohakkuiden vuosittainen pinta-ala rajoitettiin enintään 1 %:iin talouskäytössä olevan metsämaan pinta-alasta.

Tammen tilan puuston keskitilavuus on nykyhetkellä varsin korkea (186 m3/ha) ja metsien kehitysluokkajakauma on painottunut varttuneisiin kasvatusmetsiin sekä uudistuskypsiin metsiin, joten metsien elinvoimaisuuden varmistamiseksi puuston tilavuuden sallittiin hieman pienentyä nykyisestä.

 Suojelupainotteinen metsänhoito

Suojelupainotteisen metsänhoidon mallissa kaikki hakkuut toteutettiin jatkuvan kasvatuksen periaattein joko poiminta- tai pienaukkohakkuina. Samalla puuston kokonaistilavuuden vaadittiin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla.

Kaikkien järvien ja jokien rantaan muodostettiin 15 metriä leveä suojavyöhyke kaikkien toimenpiteiden ulkopuolelle turvaamaan vesistöjen puhtaana pysymistä. Käytännössä suunnittelijalle jätettäisiin tässäkin vaihtoehdossa vapaus määrittää suojavyöhykkeen leveys maaston ja puuston mukaan, kunhan suojavyöhykkeen leveys on tilalla keskimäärin 15 metriä.

Enemmän tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Tapion laskentapalvelun tärkein tulos oli tuottaa kaupungin päätöksentekijöille lisää tietoa metsänhoidon erilaisten toimintamallien vaikutuksesta hakkuutuloihin, metsien kasvuun, hiilinieluun sekä puuston rakennetta ja luonnon monimuotoisuutta kuvaavien indikaattorien kehitykseen.

Laskennan johtopäätöksenä voitiin todeta, että vaatimus nykyisen kokonaistilavuuden ylläpitämisestä vanhojen metsien hallitsemalla Tammen tilalla johtaa väistämättä puuston kokonaiskasvun taantumiseen ja hakkuutulojen pienenemiseen pitkällä aikavälillä. Tilanne on sama kuin monen muunkin julkisyhteisön omistamilla metsätiloilla: puuston nykyisen kasvun ja tuottavuuden ylläpitämiseksi metsien ikärakennetta tulisi välillä uskaltaa myös nuorentaa.

Talouspainotteiseen skenaarioon verrattuna virkistyskäyttöpainotteinen skenaario pienentäisi kaupungille kertyviä metsätalouden tuloja noin 70 000 €/vuosi, ja vastaavasti suojelupainotteisen skenaarion tuottamat nettotulot olisivat keskimäärin noin 100 000 €/vuosi pienemmät kuin taloudellisessa optimiratkaisussa. Toisaalta luonnon monimuotoisuus säilynee parhaiten suojelupainotteisen metsänhoidon mukaisessa metsien käsittelyssä. Näin ollen päätöksentekijöiden tehtäväksi jää punnita, miten he arvostavat metsien ekologisia ja sosiaalisia arvoja suhteessa kaupungin taloudellisiin tarpeisiin ja intresseihin. Metsätalouden tulostavoite tulee asettaa siten, että metsänhoito-ohjelmaan määriteltävät ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Mitä ennustelaskennoilla voidaan selvittää?

Laskenta toteutettiin Simosol Oy:n kehittämällä Iptim-ohjelmistolla. Aluksi joka kuviolle simuloitiin suuri joukko vaihtoehtoisia toimenpideketjuja varioimalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoitusta sekä toteutusta. Tämän jälkeen kaikille eri skenaarioille etsittiin taloudellisesti optimaalisin ja annettujen rajoitteiden mukainen toimenpideohjelma lineaarisella optimoinnilla. Tärkein tulosten luotettavuuteen vaikuttava tekijä on laskennassa käytettävän metsävaratiedon tarkkuus. Lisäksi puuston kasvumallinnukseen liittyy sitä enemmän epävarmuutta, mitä pidemmän ajanjakson päähän puuston kehitystä simuloidaan.

Tulosten avulla voidaan tarkastella metsätalouden kestävyyttä erityisen hyvin puuntuotannon näkökulmasta. Taloudellisia tavoitteita painottaville yhteismetsille ja kartanoille on laadittu laskelmia, joissa on tarkasteltu tietyn vuotuisen hakkuukertymän vaikutusta puuston kehitykseen ja tuleviin hakkuumahdollisuuksiin pitkällä aikavälillä. Metsätalouden sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tarkastelussa joudutaan sen sijaan turvautumaan näitä arvoja indikoiviin puustotunnuksiin, kuten vanhojen metsien määrän säilymiseen tai uudistusalojen pinta-alaan. Viime kuukausina Tapiossa on kehitetty myös menetelmiä metsien hiilitaseen kuvaamiseen.

Kaikki Tapion laskentapalvelut räätälöidään aina asiakkaiden tarpeisiin. Tapio auttaa mielellään myös metsänhoidon toimintamallien käytäntöönpanossa ja toimihenkilöiden koulutuksessa.