Metsänhoidon suositukset ovat työväline metsänomistajille, jotka etsivät itselleen sopivia tapoja hoitaa ja käyttää metsää. Suosituksista saa neuvoja niin metsätalouden kannattavuuden parantamiseen, luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen kuin yksittäisiin hoitotöihin. Laajan aineiston käyttöä helpottaa lokakuussa julkaistu tekoälyavusteinen hakutoiminto. Tekoälyratkaisu on kehitetty Tapion johdolla ja sen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

Metsänomistajat ovat aiemmin esittäneet laajaa asiantuntemusta vaativia kysymyksiä lähinnä alan ammattilaisille. Nyt pohdinta-apua on tarjolla ajasta ja paikasta riippumatta, kun kysymyksiä voi esittää myös metsänhoidon suositusten verkkosivuston tekoälylle. Toiminto pystyy vastaamaan kysymyksiin, kuten ”Mitä tarkoittaa ilmastokestävä metsänhoito?”, ”Miten sijainti järven rannalla vaikuttaa metsänhoitoon?” tai ”Mitä hyötyä ja riskejä on metsän harvennushakkuussa?”.

Tekoäly kiteyttää tiedon helposti omaksuttavaan muotoon

Metsänhoidon suositukset on laaja ja ajantasainen kokonaisuus metsien hoidosta ja käytöstä. Ne ovat keskeinen tietolähde metsäammattilaisille, alan opiskelijoille ja metsänomistajille. Suosituksia on päivitetty viime vuosina perusteellisesti mm. ilmaston, luonnonhoidon ja vesiensuojelun näkökulmista.

”Palvelu sopii myös toimittajille ja yleisesti metsäasioista kiinnostuneille, sillä kestävästä metsätaloudesta on hyvät taustoittavat artikkelit. Jos esimerkiksi muuttuvan ilmaston vaikutukset Suomen metsiin kiinnostavat, tekoäly antaa jäsennellyn yhteenvedon”, kuvaa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Tarja Ollas Tapiosta.

Nyt julkaistu tekoälyratkaisu hakee tietoa ainoastaan suositusten sisällöistä, jolloin vastaukset pohjautuvat parhaaseen tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin kestävästä metsänhoidosta.

”Tekoäly muuttaa tapaa, jolla tietoa haetaan. Metsänhoidon suosituksiin kehitetty ratkaisu osaa kiteyttää sisältöjä ja antaa selkeitä yleiskuvauksia ilman odottelua. Täysin erehtymätön se ei ole, mutta luotettavuus varmasti paranee kehityksen myötä”, arvioi palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Tekoäly ei esimerkiksi osaa aina huomioida metsänhoidon toimenpiteiden ajallisia yhteyksiä tai se saattaa jättää kertomatta lakisääteisistä rajoitteista.

Vanhatalo kuitenkin kannustaa hyödyntämään uutta hakua: ”Tekoäly ymmärtää kysymysten merkityksiä, mitä perinteiset sanahaut eivät osaa. Se auttaa löytämään oleelliset sisällöt, joista voi lukea lisää alkuperäisessä, asiantuntijoiden laatimassa muodossa.”

Tekoälyavusteisen haun tekniset ratkaisut

Keskeistä tekoälypalvelun kehittämisessä on ollut varmistaa, että valitut ratkaisut ovat joustavasti päivitettävissä, kun teknologiat kehittyvät tulevina vuosina. Myös käyttökustannusten ennakoitavuus on tärkeää.

Metatavu Oy:n laatiman teknologiaselvityksen perusteella palveluntarjoajaksi valittiin OpenAI, ja palvelu käyttää tällä hetkellä GPT 4o-mini -kielimallia. Ratkaisun teknisen toteutuksen on tehnyt Wunder Finland Oy.

“Tekoälyn hallusinointia on onnistuttu rajoittamaan. Se ei keksi vastauksia tyhjästä. Jos tietoa ei ole riittävästi, se ilmoittaa siitä ja ohjaa käyttäjää muotoilemaan kysymyksensä uudelleen”, Tarja Ollas kertoo.

Metsänhoidon suositusten tekoälyavusteinen hakutoiminto on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi verkkopalvelussa www.metsanhoidonsuositukset.fi.

Palvelu on osa Tapion johtamaa hanketta, jonka tavoitteena on parantaa metsänhoidon suositusten käytettävyyttä. Hanke on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ohjelmasta.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaiselle metsätaloudelle ja osa kansallisen metsästrategian toteutusta. Niiden laadintaan osallistuu laajasti metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijat, asiantuntijat ja tiedon käyttäjät. Työtä koordinoi Tapio.