Tuhka kiertoon Päijät-Hämeessä
13.9.2018
Kiertotaloudessa tavoitteena on, että syntyy mahdollisimman vähän jätteeksi päätyviä sivuvirtoja. Metsäammattilaisia aktivoidaan hyödyntämään puu- ja turvetuhkaa metsätien rakentamisen materiaalina. Uusi MARA-asetus jätteiden hyödyntämisestä maanrakennuksessa astui voimaan 1.1.2018. Tuhkan hyötykäytön uskotaan lisääntyvän nyt merkittävästi. Jatkossa tuhkaa voidaan hyödyntää entistä helpommin yksityisteiden ja erityisesti metsäteiden rakentamisessa.
Uuden MARA-asetuksen odotetaan lisäävän tuhkan hyötykäyttöä merkittävästi. Se helpottaa tuhkan hyödyntämistä erityisesti metsäteillä. Näillä voidaan peitetyn tuhkarakenteen lisäksi käyttää nyt myös tien pintakerroksessa peittämätöntä tuhkan ja murskeen seosta, tuhkamursketta. Asetuksen mukaan yksityisteillä ei tarvita enää ympäristölupaa, vaan ilmoitus ELY-keskukselle riittää, jos tuhka täyttää haitta-aineiden raja-arvot. Näin vältytään lupaprosessista aiheutuvista viivästyksistä ja kustannuksista.
“Jatkossa uusi MARA-asetus parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tuhkaa. On arvioitu, että uudella ilmoitusmenettelyllä voidaan kierrättää jopa 80 % muodostuneesta tuhkasta. Aikaisemmin, vuosina 2006-2011 vain noin 11 % tuhkasta kierrätettiin. Tuhkaa syntyy Suomessa vuosittain noin 1,3 – 1,5 milj. tonnia, josta suurin osa on mennyt kaatopaikalle. Tuhka on arvokas materiaali, jota voidaan käyttää sekä lannoitteena että maarakennusaineena. Tuhkan kierrätyksen kehittämisellä on siten suuri merkitys kiertotalouden kannalta. Tämä on myös erittäin kustannustehokasta niin tuhkan tuottajan kuin myös sen käyttäjän kannalta”, sanoo dosentti Samuli Joensuu, Tapiosta.
“Tuhkan käyttö tienrakennuksessa vähentää kiviainesten käyttöä. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kun korvaamme uusiutuvalla tuhkamateriaalilla kallio- ja soramursketta. Koeteiden tuhkamurske- tai peitetyistä tuhkarakenteista ei kolmen vuoden seurannan perusteella ole havaittu haitta-aineiden valumia pohjavesiin, pintavesiin tai maaperään. Tuhkamurske on pölyämätön ja kantavuusmittauksissa tuhkatiet ovat osoittautuneet kontrolliteitä kantavimmiksi sanoo metsäteiden kunnossapidon ja rakentamisen asiantuntija”, Ilppo Greis Tapiosta.
Lahden ammattikorkeakoulun vetämässä ARVO-TUHKA -hankkeessa on tavoitteena innostaa toimijoita Päijät-Hämeen alueella hyödyntämään tuhkaa erityisesti maarakennuksessa. Tapio Oy on hankkeessa partnerina ja panostaa erityisesti metsäammattilaisten aktivoimiseen hyödyntämään tuhkaa metsätien rakentamisen materiaalina. Päijät-Hämeen alueella tuhkaa syntyy noin 75 000 tonnia. Tästä määrästä ohjautuu hyötykäyttöön vain runsas puolet, mikä on vähemmän kuin keskimääräinen hyötykäyttö Suomessa. Tuhkaa on hyödynnetty Päijät-Hämeessä pääasiassa kenttärakentamiseen ja muu kuin julkinen rakentaja on tällöin joutunut hakemaan erillisen ympäristöluvan.
”Päijät-Hämeessä muodostuneesta tuhkasta hyödynnetään vain noin 55 %. Uusi asetus avaa joustavan ja nopean väylän tuhkan hyödyntämiseen maarakentamisessa. Tarvitaan kuitenkin eri toimijoiden välille konkreettista yhteistyötä asian eteenpäin viemiseksi, toteaa tutkimusjohtaja Kati Manskinen Lahden ammattikorkeakoulusta.
Uusi maarakennusasetus lisää tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia maarakentamisessa. Toistaiseksi hyvin pieni osa Päijät-Hämeen tuhkamäärästä on ohjautunut lannoitteeksi, keskimäärin noin tuhat tonnia vuodessa. Päijät-Hämeen alueella on muutamia isoja tuhkan tuottajia, mutta myös pieniä tuhkaa tuottavia lämpövoimalaitoksia. Isojen yritysten tuhkan hyötykäyttö on hallitumpaa kuin pienten yritysten. Tästä syystä erityisesti näiden pienien voimalaitosten tuhkien hyötykäytön tehostaminen olisi Päijät-Hämeessä syntyvän kokonaistuhkamäärän kannalta tärkeää. Hankkeella onkin tarkoitus luoda verkkoon avoin rekisteri alueen tuhkan tuottajista.
Uusia tuhkan puhdistusmenetelmiä kehitetään
Tuhka sisältää polttoprosessista ja polttoaineista peräisin olevia haitallisia aineita. Tuhkan laatuun voidaan vaikuttaa energiantuotannon prosessia kehittämällä ja uudenlaisilla puhdistusteknologioilla. Näitä menetelmiä ei kuitenkaan vielä ole otettu käytäntöön ja niiden soveltumista erilaisille tuhkille ei ole tietoa. Hankkeella testataan tuhkan uusia puhdistusmenetelmiä ja arvioidaan testien perusteella niiden käyttökelpoisuutta käytännön mittakaavassa. Uusilla puhdistusmenetelmillä pystyttäisiin hyödyntämään vielä osa siitä tuhkasta, joka jäisi edelleen MARA-asetuksen ilmoitusmenettelyn ulkopuolelle.
ARVO-TUHKA -työpajat ja retkeilyt
ARVO-TUHKA -hankkeella järjestetään useita työpajoja ja retkeilyitä, joissa yhdessä pohditaan toimintamalleja tuhkan käytön edistämiseksi. Työpajoihin halutaan kutsua tuhkan tuottajia, käyttäjiä ja urakoitsijoita yhdessä miettimään taloudellisesti edullisimpia ketjuja tuhkan saamiseksi tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle. Käytännön mallikohteiden rakentamisella halutaan esitellä tuhkan käytön eri mahdollisuuksia. Hankkeella etsitäänkin mallikohteeksi kunnostuksen tarpeessa olevaa metsätietä, jonka kunnostuksessa sovelletaan Tapion TuhkaTie-hankkeella hyväksi koettuja tuhkan käytön menetelmiä tien perusparantamisen yhteydessä.
“Verkostoituminen ja asioiden yhdessä kehittäminen ovat keskeisenä osana tämän hankkeen tuloksia”, toteaa Samuli Joensuu.
Lisätietoa
Tervetuloa ARVO-TUHKA-työpajaan 3.10.2018
Mari Eronen, Lahden ammattikorkeakoulu Oy
mari.eronen@lamk.fi.
044 708 1805
Samuli Joensuu, Tapio Oy
samuli.joensuu@tapio.fi
040 5341 043