Tuhkalla tien rakentamisessa hyviä tuloksia

ARVO-tuhka -hankkeessa on kehitetty tuhkan hyötykäytön edistämiseen liittyviä uusia menetelmiä ja teknologioita. Hankkeessa on testattu tuhkaa tienrakennuksen materiaalina, mitattu teiden kantavuutta ja otettu vesinäytteitä ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Tulokset osoittavat, että tuhkan käytöllä ei näytä olevan haitallisia vesistövaikutuksia. Tuhka on myös lisännyt teiden kantavuutta. Jotta tuhkan hyödyntämisestä saadaan järkevää liiketoimintaa, tarvitaan hallinnollista sujuvuutta.

Uusi maarakennusasetus (MARA) mahdollistaa tuhkan hyötykäytön metsäteillä. ARVO-tuhka -hankkeen (2018–2020) tavoitteena oli arvioida MARA-asetuksen toimivuutta ja tutkia tuhkaa metsäteiden rakennusmateriaalina. Tuhkan toimivuutta on testattu käytännön koealoilla, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Koealoilla on mitattu teiden kantavuutta ja otettu vesinäytteitä ympäristövaikutusten selvittämiseksi.

Koealoilta saadut tulokset ovat hyviä. Erilaiset tuhkamurskeseokset ja tuhkarakenteet tekevät teistä kestäviä ja kantavia. Lisäksi tuhka näyttäisi parantavan teiden kantavuutta myös ajan kuluessa. Tuhkateiden kunnossapidossa on tärkeää pitää tien runko kuivana, muutoin tuhkateitä voidaan huoltaa ja lanata samalla tavalla kuin tavanomaisia teitä.

“Tuhkateiden käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä teiden kantavuuteen ja toimivuuteen, kertoo ARVO-tuhka- hankkeen projektipäällikkö Samuli Joensuu Tapiosta.

Koealoilta otettujen vesinäytteiden perusteella tuhkan käytöllä ei näyttäisi olevan negatiivisia vaikutuksia pohja- tai pintaveden laatuun. Pohjavedestä mitatut pitoisuudet eivät ylittäneet talousveden laatuvaatimusten enimmäisarvoja, eikä tuhkan havaittu aiheuttavan raskasmetallien liukenemista testiteiden pohjaveteen haitallisessa määrin. Myöskin pintavesinäytteissä tuhkan käytöllä oli hyvin vähäinen vaikutus veden laatuun. Ainoastaan rikin ja sulfaatin osalta voidaan olettaa tuhkan vaikuttaneen pitoisuuksien vähäiseen nousuun pintavedessä.

Hallintoon tarvitaan sujuvuutta

Hankkeesta saatujen oppien perusteella MARA-asetuksen soveltamisohjetta on tarpeen päivittää. Ohjeen tulisi mahdollistaa satunnainen tuhkan välivarastointi sekä tuhkan ja murskeen sekoittaminen murskeasemalla ilman ympäristö- tai koetoimintalupaa, ellei asemalle aiemmin haettu ympäristölupa sitä nimenomaisesti kiellä​. Mikäli tuhkan varastointi ja tuhka-murske-seoksen valmistus on jatkuvaa, toimenpiteelle haetaan ympäristölupa.

“Jotta tuhkan hyödyntämisestä saadaan järkevää liiketoimintaa, tarvitaan hallinnollista sujuvuutta. Väliaikaisten koetoimintalupien tai ympäristölupien hakeminen aiheuttaa toimijoille turhaa paperisotaa ja viivästystä, toteaa Samuli Joensuu ja jatkaa,

“Tuhka on ympäristöystävällinen kierrätysmateriaali, jonka hyödyntämistä tienrakennusmateriaalina voi hankkeen tulosten perusteella pitää suositeltavana.

ARVO-tuhka -hanketta rahoitti Maaseuturahasto, ja sen päätoteuttaja oli Lahden ammattikorkeakoulu. Tapio toimi hankkeessa osatoteuttajana. Hankkeen aikana järjestettiin työpajoja sekä toteutettiin tienrakennuskohteet ja seuranta.

Lisätietoa hankkeesta