Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien puuston kasvuun ovat pieniä

Vesienpalautuksen vaikutuksia ympäröiviin talousmetsiin selvittäneen tutkimuksen tulokset kertovat, että toimenpiteillä on vain vähäisiä vaikutuksia puiden kasvuun. Vesien palautus vaikutti kuitenkin jonkin verran talousmetsien vedenpinnan tasoon ja maaperän kasvihuonekaasupäästöihin. Hankkeen tulokset antavat uutta arvokasta tietoa vesienpalautuksen suunnittelutyöhön.

Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan -hankkeessa selvitettiin vesienpalautuksen vaikutuksia sekä vesienpalautuksen kohdealueen, että sen välittömässä läheisyydessä olevan talousmetsän hydrologiaan, kasvihuonekaasupäästöihin, hiilitaseeseen ja puuston kasvuun. Hankkeen tulokset antavat uutta arvokasta tietoa vesienpalautuksen suunnittelutyöhön. Vesienpalauttaminen soille on ennallistamiskeino, jossa parannetaan ympäröivien ojitusten seurauksena kuivahtaneen suon elinympäristön tilaa. Vettymisen seurauksena soiden luontoarvot paranevat ja alueen vesitalous palautuu luonnontilaisempaan suuntaan.

Hankkeessa vesienpalautuksen vaikutusten seuranta perustui suojellulta suoalueelta ojitetun talousmetsän puolelle ulottuviin vedenpinnan tason seurantoihin, kasvihuonekaasumittauksiin (hiilidioksidi ja metaani), puustomittauksiin sekä neulasanalyyseihin mäntyvaltaisissa puustoissa. Mittaukset toteutettiin vuosina 2022-2024 viidellä seurantakohteella, joilla toteutettiin vesienpalautustoimet hankkeen aikana. Vedenpinnan tasoa ja kasvihuonekaasupäästöjä mitattiin ennen ja jälkeen vesienpalautustoimien. Näiden lisäksi seurattiin 13 kohteella vesienpalautuksen pitkäaikaisvaikutuksia puuston kasvuun ja tuotokseen 10-40 vuotta toimenpiteen jälkeen. Vesienpalautuksen pitkäaikaisvaikutuksia vedenpinnan tasoon ja kasvupaikan hiilitaseeseen vesienpalautusalueen viereisessä talousmetsässä mallinnettiin SUSI-suosimulaattorilla.

Topografia vaikuttaa vedenpinnan tasoon

Tutkimuksen mukaan vesienpalautus nostaa vedenpinnan tasoa ja vaikuttaa puuston kasvuun ja maaperän kasvihuonekaasupäästöihin. Vedenpinnan nousu vaihteli alueen kaltevuusoloista riippuen, ja talousmetsän puolella se oli keskimäärin 10–30 cm. Tämä alentaa puuston kasvua, mutta vaikutukset jäävät kuitenkin melko pieniksi ja rajatuiksi ja ne riippuvat myös kasvupaikasta, puuston määrästä ja vesienpalautusta edeltävästä puuston kasvun tasosta. Vesienpalautuksen vaikutuspiirissä puuston kasvu oli hieman heikompaa verrattuna kuiviin ojitusalueisiin, mutta merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat luonnontilaisen ja ojitetun alueen reunavyöhykkeelle, joiden puuntuotos on muutoinkin alhainen.

Hiilidioksidipäästöt vähenevät, mutta metaanipäästöt voivat nousta

Puuston ravinnetilassa ei havaittu merkittäviä eroja vesienpalautuksen vaikutuspiirissä olevan ja kuivan ojitusalueen välillä. Simuloinnit ja mittaukset osoittivat, että vesienpalautus voi pitkällä tähtäimellä vähentää maaperän hiilidioksidipäästöjä talousmetsissä, mutta vaikutus on aluekohtainen ja sääolosuhteista riippuvainen. Vesienpalautus voi alkuvaiheessa nostaa kasvihuonekaasupäästöjä kohdealueen turpeesta.

Kasvihuonekaasumittausten perusteella erityisesti alkuvaiheessa metaanipäästöt voivat nousta merkittävästikin. Mittausjakson lyhyydestä johtuen ei pystytty selvittämään, onko tämä nousu tilapäinen vai pysyvämpi tilanne, jossa vesienpalautusalueen metaanipäästöt ovat saavuttaneet vastaavilla suoalueilla esiintyvän luontaisen tason. Viereisten ojitusten aiheuttama suon kuivuminen on väistämättä laskea myös metaanipäästöjen tasoa.

Hanke toteutettiin Tapion, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä osana Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja sen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.