Hirvieläinten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja arvioitiin Sorkka-hankkeen työpajassa 8.2.2022

Ihminen saa konkreettista hyötyä etenkin hirvieläinten lihasta, mutta metsästys ja siihen liittyvä autoilu aiheuttavat myös kustannuksia ja päästöjä. Hirvieläinten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja arvioitaessa haasteena on, että hyödyn saaja on usein eri taho kuin haittojen maksaja. Kokonaisanalyysiä vaikeuttaa myös se, että hirvieläinten vaikutuksista monimuotoisuuteen, kuusikoiden tuhoriskeihin ja sahatavaran laatuun ei ole tehty taloudellisia arvioita.

Hirvieläinten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja on selvitetty Tapion koordinoimassa Sorkka-hankkeessa Luonnonvarakeskuksen ja Riistakeskuksen tutkimusten ja selvitysten sekä Suomen metsäkeskuksen aineistojen pohjalta. 8.2.2022 järjestetyssä Sorkka-työpajassa käytiin läpi toteutettujen selvitysten välituloksia. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen päätavoitteena on vahvistaa metsien ilmastokestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja riista- ja metsätalouden yhteensovittamiseen.

Hirvieläinten yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset merkittäviä, mutta tutkimusta tarvitaan lisää

Yhteiskunnan näkökulmasta hirvieläinten aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat kuin saadut hyödyt. Tuotantoeläinten lihan syönnin korvaaminen hirvieläinten lihalla tuo hyötyjä vähentyneinä hiilidioksidipäästöinä. Hirvieläinten vuotuinen saalismäärä Suomessa on noin 9,2 milj. kg. Jos hirvenlihalla korvattaisiin vastaavalla määrä naudan- ja sianlihaa, olisi vähennys laskennallisiin vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin noin 150 000 tn. Toisaalta metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvä autoilu ja hirvieläinten ruokinta lisäävät hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin riistalihan syönti niitä vähentää.

Yhteiskunnan kannalta suurimmat mitattavat kustannukset (noin 100 milj. € vuodessa) koituvat liikenneonnettomuuksista, joiden määrää ovat lisänneet etenkin kasvaneet valkohäntäpeura- ja kauriskannat. Myös hirvieläinten mukana leviämien punkkien aiheuttamat sairaudet kuormittavat kansanterveyttä.

Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista koituu kustannuksia sekä metsä- että maataloudelle. Metsätaloudelle koituneiden vahinkojen määräksi on arvioitu noin 50 milj. € vuodessa. Maatalouden vahinkoja korvataan noin 1 milj.€ verran vuodessa, mutta todelliset vahingot ovat tätä selvästi suuremmat.

Metsien sekapuustoisuuden lisääminen vahvistaa metsäekosysteemien hyvinvointia, monimuotoisuutta ja siten sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen. Kasvanut hirvieläinkanta on kuitenkin vaikeuttanut etenkin männyn ja koivun kasvatusta ja lisännyt tuhoille herkempien kuusimetsien määrää. Liian kuiville maille istutettujen kuusikoiden aiheuttamat kasvutappiot metsänomistajille ovat noin 120 000 m³ vuodessa. Hirvivahingot heikentävät myös sahatavaran laatua. Tutkimustuloksia on kuitenkin vielä vähän saatavilla ja tutkimusta tarvitaan lisää niin kuusimetsien monimuotoisuudesta ja tuhonkestävyydestä kuin sahatavaran laadusta.

Metsästysharrastuksesta monipuolisia hyötyjä metsästäjille

Hirvieläinkannat auttavat ylläpitämään suurpetokantojen suotuisaa tasoa. Hirvenmetsästyksellä on maaseudulla myös merkittävä yhteisöllinen vaikutus ja metsästysharrastukseen liittyvä liikunta edistää metsästäjien hyvinvointia. Hirvenmetsästykseen ja riistanhoitoon liittyvien matkojen polttoainekuluista ja muista kuluista yhteiskunta saa myös verotuloja.

Metsän- ja maanomistajat hyötyvät noin 80 milj. € vuotuisesta lihasaaliista, koska noin puolet metsästäjistä on myös metsänomistajia. Lisäksi he saavat he lisätuloja maanvuokrauksesta. Tuloja kertyy myös trofeiden ja hirvennahkojen myynnistä sekä metsästysmatkailusta. Metsästäjille kokevat myös metsästykseen liittyvän liikunnan ja virkistäytymisen luonnossa merkityksellisiksi. Kokonaisuudessaan metsästäjät arvottavat hirvieläinten metsästyksen itselleen positiiviseksi harrastukseksi, vaikka suoraan rahassa mitattuna plussalle ei kokonaisuutena jäädäkään.

Paikallistason tiedolle tarvetta merkittävimmiltä hirvieläinkeskittymien alueilta

Sorkka-työpajan johtopäätöksenä todettiin, että monista selvitettävistä asioista kuten metsien monimuotoisuudesta ja tuhonkestävyydestä puuttuu taloudellisia mittareita. Nämä näkökulmat eivät kuitenkaan saa jäädä rahallisesti mitattavien asioiden varjoon selvityksissä. Lisää tietoa tarvitaan myös sahatavaran laadun heikkenemisestä hirvituhoalueilla. Monista asioista on tällä hetkellä tietoa koko maan tasolla keskiarvona. Seuraavaksi olisi tärkeää selvittää, miten asiat ovat merkittävimpien hirvieläinkeskittymien alueilla.

Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus toteuttavat Sorkka-hankkeen yhteistyössä metsä- ja riistatalouden toimijoiden kanssa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Hanke käynnistettiin elokuussa 2021 ja sen tulokset valmistuvat syksyllä 2023.

Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.