Maailmalla on kasvavaa tarvetta metsäalan moniosaajille – kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin hiipuu

Metsämiesten säätiön rahoittamassa hankkeessa haastatellut metsäalan toimijat ovat tuoneet esiin huolen alan työvoiman saatavuudesta ja liikkuvuudesta. Vaikka alan osaajille on tarvetta, kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin vaikuttaa hiipuneen. Metsäpäivillä 2023 kuultiin kolmen metsäalan organisaation kokemuksia kansainvälistymisestä.

Sekä Suomessa että maailmalla on kasvavaa tarvetta metsäalan moniosaajille. Tarvitaan entistä monipuolisempia koulutusohjelmia, jotka yhdistelevät eri tieteenaloja, kertoo Metsämiesten Säätiön rahoittaman Suomalaisen metsäosaamisen kansainvälistymisstrategia ja toimet sen toteuttamiseksi -hankkeen alustavat johtopäätökset. Tapio haastatteli yli 40 metsäsektorin toimijaa metsäalan kansainvälistymisen haasteista ja mahdollisuuksista.

Haastattelut ovat tuoneet esiin huolen alan työvoiman saatavuudesta ja liikkuvuudesta. Vaikka tarvetta osaajille on, vaikuttaa suomalaisten kiinnostus kansainvälisiin tehtäviin hiipuneen.

”Kansainvälisten urien tukemiseen tarvitaan erilaisia kannustimia, esimerkiksi stipendejä, harjoittelupaikkoja ja jatkokoulutusta. Kielitaidoksi ei myöskään enää riitä suomi, ruotsi ja englanti, vaan jo koulutuksen alkuvaiheeseen tulisi saada mukaan lisää kieliä”, sanoo senior advisor Pekka T. Rajala Tapiosta.

Metsäpäivillä 26.10.2023 kuultiin kokemuksia metsäalan kansainvälistymisen kysymyksistä. Toimitusjohtaja Tuomo Kauranne Arbonaut Oy:stä, toimitusjohtaja Teemu Tolppa Metsäkonepalvelu Oy:stä ja tutkijayliopettaja Eija Laitinen Hämeen ammattikorkeakoulusta olivat keskustelulavalla kertomassa omien organisaatioidensa kansainvälistymisen poluista. Keskustelua juonsi Pekka T. Rajala Tapiosta.

”Metsäosaamisen kansainvälistymisessä on tärkeää osata kasata erilaisia osaamis- ja tieteenaloja samaan pakettiin, jolla vastataan asiakkaan tarpeisiin. Meidän asiakkaidemme palvelupaketteihin sisällytetään niin maantieteilijöiden, matemaatikkojen, metsätieteilijöiden, fyysikoiden kuin liiketaloustieteilijöiden osaamista”, Kauranne kertoo. Arbonaut tuottaa digitaalisia ratkaisuja ja laadukasta dataa metsäiseen päätöksentekoon.

Sekä Tolppa että Kauranne korostivat, että kun lähdetään laajentamaan liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille, tulisi sen tapahtua paikallisten ehdoilla.

”Kansainvälistymisessä tärkeää on opiskella paikallinen kieli ja kulttuuri, tavat ja käytännöt”, painotti Teemu Tolppa Metsäkonepalvelu Oy:stä. Metsäkonepalvelu-konserni tuottaa koneellisia puunkorjuupalveluita Suomessa ja Ruotsissa. ”Emme voi mennä uuteen maahan olettaen, että siellä toimitaan samalla tavalla kuin Suomessa. Ruotsissa käytämme paikallista työvoimaa ja toimimme paikallisten käytäntöjen, lakien ja sääntöjen mukaisesti.”

Suomessa tarvitaan sekä ulkomaalaisia metsäasiantuntijoita että metsätyön suorittajia. Haasteena on saada työvoima pysymään Suomessa.

”Me olemme pystyneet pitämään heidät melko hyvin täällä Joensuussa auttamalla kaikenlaisissa käytännön asioissa mm. asunnon löytämisessä ja puolison työllistymisessä”, kertoo Tuomo Kauranne.

Hankkeen loppuraportti ja tulokset julkaistaan ja esitellään hankkeen loppuseminaarissa maaliskuussa 2024.

Hankkeen toteuttaja on Tapio, ja hankkeen rahoittaa Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoa Metsämiesten Säätiöstä

Lisätietoa hankkeesta

Kysy lisää: Pekka T. Rajala, p. 040 534 4611