Harvennushakkuut ovat metsänhoidon taitolaji. Talousmetsän harventamisen tavoitteena on ohjata puuston kasvua metsänomistajan tavoitteiden mukaisiin, hyvälaatuisiin puihin ja samalla parantaa metsän elinvoimaisuutta. Milloin harvennus on ajankohtainen ja millä keinoin varmistetaan laadukas lopputulos? Metsäntuntijat-podcastissa talousmetsien harventamisen saloihin sukeltavat Tapion metsänhoitotiimin vetäjän Kalle Vanhatalon kanssa kehittämispäällikkö Janne Soimasuo Metsä Groupista ja lehtori Janne Ruokonen Tampereen seudun ammattiopistosta. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Tämä podcast-jakso on osa metsänhoidon suositusten teemasarjaa. Metsänhoidon suositukset kokoavat tutkitun tiedon ja parhaat käytännöt, joista metsänomistaja voi valita itselleen sopivat tavat hoitaa ja käyttää metsää. Tapio Oy koordinoi metsänhoidon suositusten valmistelua ja ylläpitoa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Talousmetsien harventaminen on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Siinä missä ennen metsäkoneenkuljettajan koulutuksessa saatettiin esimerkiksi simulaatioharjoituksissa järjestelmällisesti poistaa kaikki lehtipuut ja suosia yhtä puulajia, on suunta nyt lähes päinvastainen.

“Tänä päivänä nimenomaan koitetaan suosia monimuotoista metsää. Ei enää tehdä yhden puulajin metsiköitä, vaan tehdään sekametsiä ihan systemaattisella tavalla”, Janne Ruokonen kertoo.

Samalla harvennettavien kohteiden kirjo on laajentunut. Yhä useammin vastaan tulee metsiä, joissa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai puusto on muutoin päässyt kasvamaan suosituksia tiheämpänä. Tämä asettaa omat haasteensa kuljettajan ammattitaidolle, sillä tiheikössä työskentely on hitaampaa ja vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta korjuu pysyy taloudellisesti kannattavana.

Myös leudontuneet talvet tuovat omat haasteensa korjuuseen. ”Talvien lämpeneminen korostaa kohteenmukaisen hakkuutavan valintaa. On tärkeää, että kuljettajalla on myös etukäteen tietoa maaston kantavuuden vaihtelusta lohkon sisällä”, Janne Soimasuo toteaa.

Teknologia tarkentaa, kuljettaja päättää

Uusin teknologia ja käytössä oleva tieto, kuten paikkatietoaineistot, tuovat jo nyt arvokasta apua harvennusten suunnitteluun.

“Esimerkiksi kulkukelpoisuuskartat auttavat kuljettajaa suunnittelemaan ajourien paikat ja huomioimaan maaston kantavuuden. Niiden avulla osataan kiertää pehmeiköt tai havuttaa ne erityisen hyvin. Kartta auttaa myös puulajivalinnoissa: kosteisiin painanteisiin kannattaa jättää haihduttavia lehtipuita”, Ruokonen valottaa.

Tulevaisuudessa teknologia tulee entistä vahvemmin kuljettajan avuksi. Kehitteillä on erilaisia harvennusavustimia, jotka esimerkiksi LIDAR-skannauksen avulla analysoivat puustoa ja ehdottavat poistettavia puita työn aikana. Myös hakkuukoneiden tarkkuuspaikannus ja puominpään sijainnin mittaaminen tuottavat tarkkaa tietoa poistettujen puiden sijainnista. Kun tämä yhdistetään jatkuvasti tarkentuvaan kansalliseen laserkeilausaineistoon, voidaan harvennuksen laatua ja tavoitetiheyden saavuttamista arvioida entistä paremmin.

Vaikka teknologia kehittyy vauhdilla, on metsässä tehtävillä havainnoilla ja kuljettajan metsäisellä ”pelisilmällä” edelleen iso merkitys. Metsäkuvion sisäinen vaihtelu voi olla suurta, ja harvennuksen voimakkuutta tulee soveltaa metsän rakenteen ja ominaisuuksien mukaan.

Milloin metsää kannattaa tai ei kannata harventaa?

Ensiharvennuksen oikea ajankohta on yksi tärkeimmistä päätöksistä metsänkasvatuksessa. Metsän hoitohistoria ja puuston tiheys määrittävät käytännössä harvennuksen metsänhoidollisen tarpeen. ”Mitä tiheämpi metsän puusto on, sitä aikaisemmin ensiharvennustarve tulee”, Soimasuo tiivistää.

Miten metsää on hoidettu taimikkovaiheessa, vaikuttaa ratkaisevasti harvennusajankohdan tarpeeseen. “On erityisen tärkeää, ettei puusto pääse riukuuntumaan, eli että latvukset supistuvat ja rungot jäävät ohueksi. Jos metsikkö kasvaa liian pitkään harventamattomana, esimerkiksi myrskytuhojen riski kasvaa”, Ruokonen kommentoi.

Vaikka talousmetsän harvennus on useimmiten puuston elinvoimaisuuden kannalta välttämätöntä, on tilanteita, jolloin sitä kannattaa välttää tai siirtää.

“Esimerkiksi turvemaan kuusikkoon en menisi sulan maan aikana juuristovaurioriskin vuoksi. Ne harvennustyöt kannattaa jättää roudan aikaan. Kuusikoissa voidaan myös harkita voimakkaampaa ensiharvennusta, jotta vältetään toistuvista korjuukerroista aiheutuvat juuristovaurioriskit”, Ruokonen muistuttaa.

Metsänhoidon suositusten harvennusmallit auttavat suunnittelussa

“Harvennuksen ajankohdan suunnittelun apuna voi käyttää metsähoidon suositusten harvennusmalleja. Harvennusmalli osoittaa, milloin on suositeltavaa harventaa ja mikä on suositeltava puuston määrä harvennuksen jälkeen. Malleista löytyvät harvennustarvetta ilmaisevat leimausrajat ottavat huomioon kasvupaikan, puulajin ja puuston tiheyden ja pituuden”, Kalle Vanhatalo vinkkaa.

Harvennusmallien leimausrajat on laadittu siten, että niiden mukainen toimenpide on myös taloudellisesti kannattava. Mallit on laadittu hoidetuille metsille.

Metsänomistaja voi myös tarkistaa esimerkiksi julkisesta Metsään.fi-palvelusta, onko omalle metsälle harvennusehdotuksia. Palvelun esittämien ehdotusten taustalla vaikuttavat juuri metsänhoidon suositusten harvennusmallit.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin uusin jakso Spotifyssa: Harventamisen uudet suuntaukset – Missä mennään?

Tutustu metsänhoidon suositusten harvennusmalleihin osoitteessa www.metsanhoidonsuositukset.fi.