Metsäntuntijat-podcast: Lintujen huomioiminen talousmetsissä – mikä muuttui käytännössä?

Kesäkuussa 2026 voimaan tullut metsälain muutos nosti osan aiemmin suosituksina olleista käytännöistä lakisääteisiksi velvoitteiksi talousmetsissä. Uusi sääntely rajoittaa pesimäaikaisia hakkuita tietyillä kohteilla, edellyttää käytössä olevien linnunpesien säilyttämistä ja korostaa ennakkoarvioinnin merkitystä metsätöiden suunnittelussa. Ensimmäinen pesimäkausi uuden sääntelyn aikana on nyt takana, ja kokemuksia on kertynyt niin viranomaisille kuin metsäalan toimijoillekin. Mitä kesästä opittiin? Näitä kokemuksia avaavat Metsäntuntijat-podcastissa Tapion johtavan asiantuntijan Lauri Saariston vieraina maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antti Leinonen ja Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Mitä lintujen pesinnän huomioiminen tarkoittaa käytännössä metsätaloudessa?

”Esimerkiksi tärkeimpään pesimäaikaan tehtävissä hakkuissa on jätettävä koskematta pystylahopuut, kolopuut ja järeät haavat. Lisäksi hakkuissa on huomioitava lain määrittämät runsaslintuiset pesimäympäristöt, kuten vesistöjen rantametsät, vähintään puolen hehtaarin laajuiset rehevät lehtipuuvaltaiset metsät ja korvet. Käytössä olevia linnunpesiä ei myöskään saa vahingoittaa. Lakimuutokset korostavatkin ennakkoarvioinnin merkitystä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa”, Lauri Saaristo taustoittaa.

Antti Leinonen nostaa esiin muutoksen taustalla olevan EU:n lintudirektiivin tulkinnan, jonka vuoksi Suomen lainsäädäntöä päivitettiin vastaamaan uusia vaatimuksia.

”Suositukset ovat aina suosituksia, mutta kun asia kirjataan lakiin, sen noudattamista myös edellytetään. Samalla mukaan tulee viranomaisvalvonta”, Leinonen toteaa.

Pesimäaikaiset hakkuut herättivät käytännön tulkintakysymyksiä

Ensimmäinen pesimäkausi kesällä 2026 osoitti nopeasti, että vaikka lain tavoitteet olivat selvät, käytännön tilanteet vaativat yhteistä tulkintaa.

Kysymyksiä herättivät muun muassa runsaslintuisten pesimäympäristöjen tunnistaminen, ennakkoarviointien toteuttaminen sekä se, miten lain vaatimuksia sovelletaan erilaisissa käytännön kohteissa. Keskustelua käytiin esimerkiksi siitä, miten vähintään puolen hehtaarin laajuisia lehtipuuvaltaisia metsiä rajataan ja tarkastellaanko niitä tila-, kuvio- vai maisematasolla. Myös ennakkoarvioinnin sisältö ja dokumentointi herättivät kysymyksiä.

Lisäksi pohdittiin tilanteita, joissa pesimäaikaiset rajoitukset kohtasivat metsätuholain vaatimukset. Keskustelua syntyi esimerkiksi siitä, miten kaatunutta puustoa käsitellään kohteilla, joilla linnuston pesintä rajoittaa puuston käsittelyä. Myös taimikonhoidossa ja muissa metsänhoitotöissä tehtävien työnaikaisten lintuhavaintojen huomioiminen nousi esiin.

”Ymmärsimme Metsäkeskuksessa jo hyvissä ajoin, että toimiala tarvitsee paljon käytännön ohjausta. Aloimme koota kysymyksiä ja vastauksia jo lain valmisteluvaiheessa, kun ensimmäiset tulkintakysymykset nousivat esiin. Työtä jatkettiin aktiivisesti myös lain voimaantulon jälkeen sitä mukaa, kun käytännön tilanteista kertyi uusia kysymyksiä”, Anna Rakemaa kertoo.

Metsäkeskuksen verkkosivuille aiheesta kootut vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin kasvoi kesän aikana lähes viidenkymmenen kysymyksen laajuiseksi. Rakemaan mukaan avoin ohjeistus osoittautui toimivaksi tavaksi tukea viranomaisia ja metsätalouden käytännön toimijoita tilanteessa, jossa uutta sääntelyä jalkautettiin poikkeuksellisen tiukalla aikataululla.

Metsäala sopeutui nopeasti uusiin pesimäaikaisiin rajoituksiin

Kesän 2026 pesimäkausi osoitti, että metsäala pystyy omaksumaan myös laajoja muutoksia nopeasti, kun tarve sitä vaatii.

”Kyllä siellä on tehty hartiavoimin töitä, että uudet säädökset saatiin osaksi käytännön hakkuita ja metsänhoitotöitä. Hattu nousee toimijoille siitä, miten nopeasti näin laaja toimiala pystyi mukautumaan muutokseen”, Rakemaa sanoo.

Muutoksen tueksi tarvittiin myös uusia työkaluja. Metsäkeskus on kehittänyt paikkatietoaineistoja, joiden avulla voidaan tunnistaa kohteita, joilla pesimäaikaisia rajoituksia voi tulla sovellettaviksi. Aineistoa hyödynnetään sekä lain valvonnassa että toimijoiden ennakkoarviointien tukena.

Osaaminen ratkaisee myös tulevina vuosina

Ensimmäinen pesimäkausi lakimuutosten voimaan tultua osoitti ennen kaikkea sen, että onnistunut toimeenpano perustuu osaamiseen.
Lintujen pesimäympäristöjen tunnistaminen, kohdekohtainen arviointi sekä sääntelyn tunteminen edellyttävät osaamista kaikilta toimijoilta suunnittelijoista koneenkuljettajiin.

”Tarkoitus on auttaa hyvin laajasti erilaisissa rooleissa metsässä työskenteleviä henkilöitä ymmärtämään, mitä uusia toimenpiteitä laki vaatii ja miten pesimäaikainen linnusto voidaan huomioida käytännössä”, Leinonen toteaa.

Ensimmäisen kesän kokemukset ovat jo tarkentaneet ohjeistuksia ja käytännön toimintamalleja, mutta työ jatkuu edelleen. Sekä viranomaiset että alan toimijat keräävät kokemuksia uusien vaatimusten soveltamisesta, ja samalla ymmärrys erilaisista tulkintatilanteista kasvaa.

Mitkä olivat ensimmäisen pesimäkauden tärkeimmät opit?

Ensimmäisen pesimäkauden kokemukset kiteyttävät hyvin sen, miten lintujen huomioiminen talousmetsissä muuttui käytännössä:

1. Luonnonhoidon perusta oli jo olemassa. Monet lain vaatimuksista pohjautuvat käytäntöihin, joita metsätaloudessa on noudatettu jo pitkään. Uutta oli ennen kaikkea se, että osa suosituksista muuttui velvoittaviksi.
2. Ennakointi korostui entisestään. Kohteiden tunnistaminen, ennakkoarvioinnit ja huolellinen suunnittelu nousivat keskeiseen rooliin metsätalouden toimenpiteissä.
3. Osaaminen on onnistumisen edellytys. Uuden sääntelyn toimeenpano edellyttää jatkuvaa kouluttautumista, käytännön ohjeistusta ja kokemusten jakamista koko toimialalla.

Ensimmäisen kesän kokemukset ovat tuoneet uusia näkökulmia ohjeistusten ja käytännön toimintamallien kehittämiseen, mutta työ jatkuu edelleen. Tapio Oy julkaisee loppuvuodesta 2026 maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta uusia ohjeita ja oppaita, jotka tukevat lintujen huomioimista metsänkäytön suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin jakso: Lintujen huomioiminen talousmetsissä – mikä muuttui käytännössä?