Metsätiedepaja: Miten sopeuttaa metsänhoito ilmastonmuutokseen?
29.8.2018
Metsätiedepajassa käytiin läpi viimeisimmät tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen metsiin. Miten metsänhoidon tulisi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja miten Metsänhoidon suosituksia tulisi päivittää? Metsät tulevat kasvamaan entistä nopeammin, odotettavissa on muutoksia eri lajien menestymiseen sekä tuholais-, tuuli- ja metsäpalotuhoja. Mitä uusia mahdollisuuksia muuttuvat olosuhteet tuovat metsätaloudelle, entä miten uhkiin tulisi varautua?
Metsätiedepaja 28.8.2018 Helsingissä
Tapio Oy:n liiketoimintajohtaja Olli Äijälä avasi Metsätiedepajan:
”Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön rahoittama palvelu metsätaloudelle, minkä toteuttamista Tapio johtaa. Työhön osallistuu laaja toimijaverkosto, 25 eri organisaatiota. Näin laaja yhteistyö on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista ja se luo erinomaisen hyvät lähtökohdat myös ilmastonmuutoksen sopeutumisen käsittelylle.”
”Metsänhoidon sopeutuminen ilmastonmuutokseen vaatii laaja-alaista yhteistyötä eri organisaatioiden, käytännön toimijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden kesken. Tarvitsemme tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä käytännönläheistä ohjeistusta. Metsätiedepaja kokoaa metsä- ja ilmastoalan tutkijoita ja asiantuntijoita keskustelemaan ja jakamaan osaamistaan suositusten laatimiseksi. Mitä tiedämme ja mitä emme tiedä – näissä kysymyksissä päästiin eteenpäin tämän päivän kokouksessa”, sanoi Olli Äijälä.
Ilmastoriskit ja metsätalouden toimenpidesuositukset sopeutumiseen
Sopeutumisen tila 2017 -raportissa Luonnonvarakeskus on kartoittanut metsien ilmastoriskejä ja keinoja, joilla voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Luken johtava tutkija, Risto Sievänen kuvasi odotettavissa olevia muutoksia seuraavasti:
”Metsien kasvun ennakoidaan kiihtyvän, mikä helpottaa sopeutumista. Suurimmat riskit liittyvät tautien ja hyönteisten aiheuttamiin metsätuhoihin. Lämpenevässä ilmastossa kotimaisten tuhonaiheuttajien haitat voivat lisääntyä, ja vierasperäiset kasvitaudit ja -tuholaiset muodostavat todennäköisesti yhden metsäsektorin suurimmista uhista. Myös tuulituhoriskien oletetaan suurenevan, koska maan roudattomuuden oletetaan lisääntyvän ilmaston lämmetessä, mikä heikentää puiden ankkuroitumista.”
”Tärkeimmiksi toimenpidesuosituksiksi on nostettu kansainvälisen taimikaupan lopettaminen, metsänhoito-ohjeiden noudattaminen ja metsien uudistamisessa tulisi suosia kotimaisia lajeja ja välttää laajoja tasaikäisiä yhden puulajin metsiköitä. Lisäksi alemman tieverkon kunnosta on syytä pitää huolta puunkorjuun sujuvuuden turvaamiseksi.”
Metsätalouden keinot
Mitä on odotettavissa ilmastonmuutoksen myötä ja mitkä ovat metsätalouden keinot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Arto Koistinen, Tapion asiantuntija ja Metsätiedepajan kokoonkutsuja tiivisti asian seuraavasti:
”Ilmastonmuutos merkitsee pidempää kasvukautta, minkä myönteinen seuraus on lisääntynyt puiden kasvu. Toisaalta myös tuholaiset hyötyvät pitkästä kasvukaudesta ja leudoista talvista. Aiempaa rajummat myrskyt ja pitemmät kuivuuskaudet ovat iso ongelma. Puunkorjuu hankaloituu, jos maa ei routaannu talvella. Muutokset lisäävät muun muassa juurikäävän leviämisen riskiä.”
”Metsätalouden keinot ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ovat yksinkertaisia. Huolella suunnitellut ja toteutetut hoitotyöt ja hakkuut varmistavat parhaiten puuston kyvyn vastustaa tuhoja, joita ilmastonmuutos valitettavasti edistää.”
”Jo metsäsuunnittelussa on syytä huomioida kasvupaikat, joissa puusto altistuu kuivumiselle tai tuulituhoille. Pääsääntönä on suosia parhaiten kasvupaikalla menestyviä puulajeja ja sekapuustoisuutta. Tällä hetkellä kuusta viljellään usein männyn kasvupaikolla. Nyt on syytä välttää kuusikoiden syntyä hyvin vettä läpäiseville maille. Lisäksi esimerkiksi nuoret puustot pitää harventaa ajallaan, jotta ne eivät pääse riukuuntumaan ja altistu jatkossa lumituhoille.”
Metsätiedepajassa korostui varautuminen ja riskienhallinta osana metsäsuunnittelua
Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan merkittävästi metsätalouden harjoittamiseen Suomessa. Metsätiedepajassa käytiin keskustelua siitä, millä tavoin sopeutumisen keinot saadaan parhaiten osaksi metsänomistajien metsiä koskevaa päätöksentekoa ja riskienhallintaa. Yhtenä ratkaisuna ennakointiin esitettiin digitalisaation ja avoimen metsä- ja ilmastotiedon tuotteistaminen uusiksi palveluiksi. Niillä voitaisiin reaaliaikaisesti ja paikallisesti viestiä sääolosuhteiden vaikutuksesta esimerkiksi luontaisen uudistamisen onnistumiseen tai erilaisten kasvi- ja hyönteistuhojen riskitasoista.
”Sää- ja ilmastoriskeihin varautuminen on toimijoiden yhteinen haaste. Tutkimustietoa on paljon, mutta tiedon jalkauttamista metsäsektorin eri osiin ja erityisesti metsänomistajille tulee tehostaa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa aluetason vesienhallintaa, metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista ja sää- ja ilmastoriskien taloudellisten vaikutusten ymmärtämistä. Metsät, joissa on useita eri puulajeja kestävät paremmin tulevaa muutosta ja lisäksi niiden merkitys veden ja ravinteiden pidättämisessä on parempi”, totesi Saara Lilja-Rothsten maa- ja metsätalousministeriöstä.
Metsätiedepajan esitykset
Risto Sievänen, Luke: Metsät – Sopeutumisen tila 2017 raportissa
Lisätietoa
Tapion muut ilmastonmuutokseen sopeutumisen hankkeet