Pölyttäjälinnaa rakentamassa

9.11.2022

Miten voidaan tukea pölyttäjiä ja luontoalueen monimuotoisuutta samalla, kun huomioidaan alueen virkistyskäyttö ja historia? Näiden tavoitteiden yhteensovittamista lähdetään toteuttamaan Salossa Meriniitynpuistossa eli Nakolinnassa. Hankkeen myötä monimuotoisuudeltaan ja kulttuuriperinnöltään arvokas Nakolinna saa hoitosuunnitelman ja toteutuksen noin 10 hehtaarin alueelle.

Tapio on tänä syksynä lähtenyt luotsaamaan Salon pölyttäjälinna -hanketta. Hanketta tehdään yhdessä Salon kaupungin kanssa.

– Tapio on vastuussa kohteen luonnonhoidon suunnittelusta ja toteutuksen valvonnasta. Tärkeää asiantuntijatukea saamme pölyttäjien osalta Suomen ympäristökeskus SYKEstä ja perinnebiotoopeista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, kertoo hankkeen projektipäällikkö ja asiantuntija Sara Turunen Tapiosta.

Nakolinnan viereiseltä yrityskampukselta mukaan toimenpiteitä sponsoroimaan ovat tulleet Valmet Automotive ja Salo IoT Campus. Viestinnällistä tukea hanke saa Kalevalaisten Naisten Liitolta. Hankkeelle on saatu päärahoitus Metsä Groupin luonto-ohjelmasta.

Kulttuuriperinnöltään arvokas Nakolinna

Kun katson tätä maisemaa, tunnen olevani rautakaudella. – arkeologi Sanna-Kaisa Saunaluoma, Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo

Nakolinnassa on pitkään ollut asutusta. Alueella on rautakauden, perinteisen maatalouden, kartanotoiminnan merkkejä, historiallisia rakennuksia, vanhoja niittyjä, peltoja ja laidunmaita. Entisistä pihapiireistä kertovat maisemaan maastoutuneet kivijalat, syreenit ja marjapensaat.

Vehreä maisemakuva, jossa vaalea kivirakennus keskellä jää hiukan puiden taaske. Kirkas sininen taivas.
1800-luvulta peräisin oleva kivestä rakennettu Nakolinna pilkottelee puiden takana.

– Paikka on meille erityisen merkityksellinen, koska sieltä on löytynyt yksi hienoimmista rautakautisista korulöydöistä, Halikon aarre, jonka pohjalta on tehty yksi ikonisimmista Kalevala-koruista – Halikon kääty. Maanläheisen kulttuurijärjestömme tavoitteena on tukea kulttuuriperinnön ja luonnon säilymistä seuraaville sukupolville, sanoo toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen Kalevalaisten Naisten Liitosta.

Perinnebiotooppityypeistä kohteella näkee tuoretta niittyä, ketoa, kallioketoa sekä hakamaata ja metsälaidunta. Tänä päivänä alue toimii lähivirkistysalueena. Nakolinnan polku (entinen Nakolinnan luontopolku) kiertää alueella noin kahden kilometrin lenkin.

Monimuotoisuudelle ja pölyttäjille tukea luonnonhoidolla

Projekti aloitettiin syyskuussa, kun hankeryhmä kävi kartoittamassa kohteen. Alue on pääosin ollut hoitamatta viimeiset kymmenen vuotta, mutta siellä on säilynyt suhteellisen hyvin perinnebiotooppien luontotyyppejä ja niiden kasvilajistoa.

– Nakolinnan alueen metsä ja perinnebiotooppiympäristö rakennetun alueen välittömässä läheisyydessä on tärkeä kohde osana Salon alueen elinympäristönverkostoa ja siksi sen hoidolla ja luontoarvojen säilyttämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä myös laajemmin kuin vain kyseisellä hoidettavaksi ehdotetulla luontoalueella, toteaa ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Alueen hoitosuunnitelma tehdään syksyn 2022 aikana ja luonnonhoitotoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa alkuvuodesta 2023. Monimuotoisuuden lisääntyessä myös alueen virkistys- ja maisema-arvot paranevat. Ylläpitävänä toimenpiteenä alueelle suunnitellaan eläinten, kuten lampaiden, laidunnusta.

– Luonnonhoidon toimenpiteisiin tulee sisältymään alikasvoksen raivausta ja puuston poistoa, jotta niittylajit ja pölyttäjille tärkeät ravintokasvit saavat tarvitsemaansa valoa ja alueen perinnebiotooppiarvot saadaan säilytettyä, kuvailee metsänhoitaja Sini Miettinen Tapiosta.

Kuvassa kuusi ihmistä seisoo puiden ympäröimänä heinikossa auringon paisteessa.
Hankeryhmä kävi aurinkoisena syyspäivänä kartoittamassa alueen.

– Maatalous on Salossa tärkeä elinkeino, joten pölyttäjien elinolosuhteiden parantaminen on jo siksi Salossa tärkeää. Nakolinna-Varesvuoren alue on myös virkistyksen kannalta hieno ja saavutettava kohde keskustan välittömässä läheisyydessä, vaikka nykytilanne on umpeenkasvun myötä heikentynyt, toteaa ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö Salon kaupungilta.

Hankkeen avulla viestitään siitä, miten pölyttäjät huomioivalla luonnonhoidolla pystytään turvaamaan monimuotoisuutta ja välttämättömiä ekosysteemipalveluita ja samalla säilyttämään kohteen erityispiirteet. Salon Pölyttäjälinna toimii toivottavasti onnistuneena esimerkkinä muille kunnille vastaavien kohteiden toteutukseen.

Lisätietoja

  • Sara Turunen
  • Asiantuntija
  • sara.turunen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6090
  • Sini Miettinen
  • Asiakkuusasiantuntija
  • sini.miettinen(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6076