Soiden ennallistaminen – miksi, missä ja miten?

Mitä hyötyä soiden ennallistamisesta on ja millaisilla kohteilla sitä kannattaa tehdä? Mistä tietää onko ennallistaminen onnistunut? Tapion johtava vesiasiantuntija Tiina Ronkainen sai Metsäntuntijat-podcastiin vieraakseen Itä-Suomen yliopiston professorin Eeva-Stiina Tuittilan ja UPM Metsän ympäristöasiantuntijan Juha-Matti Valosen.

Soiden ennallistamisessa tavoitteena on suon vesitalouden, kasvihuonekaasujen vaihdon ja monimuotoisuuden palauttaminen kohti luonnontilaa. Eli pyritään saamaan aikaan luonnontilaista vastaava ja siten toimiva ekosysteemi, avaa Tiina Ronkainen. Tarve ennallistaa kasvaa, koska painetta tulee sekä EU:sta että kansallisesta päätöksenteosta.

Mistä tietää onko ennallistaminen onnistunut? Kriteeristöä ei vielä ole olemassa, mutta monessa hankkeessa kehitetään juuri nyt indikaattoreita. Esimerkiksi rahkasammalen palautuminen alueelle on hyvä indikaattori, koska se kertoo monenlaisia asioita: suolajisto on palautumassa, hiilensidonta käynnistynyt ja turpeenhajonta hidastunut, kertoo Eeva-Stiina Tuittila.

UPM on saanut hyviä kokemuksia useasta ennallistamishankkeesta, kertoo Juha-Matti Valonen. Esimerkkejä löytyy, joissa lajistoa on saatu palautumaan jo yhdessä kasvukaudessa. Mutta tutkimusta ja vaikutusten seurantaa tarvitaan enemmän. Ongelma on se, että monesti ennallistamista tehdään isoissa EU-hankkeissa. Rahaa on paljon tekemiseen, mutta kun hanke loppuu, myös rahoitus loppuu.

Juuri sen takia on pyritty kehittämään myös helppoja ja halpoja indikaattoreita. Niitä voidaan seurata ilman erityisrahoitusta, kommentoi Tuittila.

UPM lähti mukaan soiden ennallistamiseen jo 2000-luvun alussa, kertoo Valonen. Tuolloin hehtaarimäärät olivat isoja, mutta tehtiin myös paljon hölmöyksiä. Siihen aikaan ennallistaminen oli sitä, että laitettiin kaikki ojat tukkoon. Ei ollut tietoa, ohjeita tai oppaita eikä kalustoa. Tuloksena saatiin epäonnistumisia, mm. korvilla tuotettiin vain paljon lahopuuta. Silloin alettiin miettimään erilaisia lähestymistapoja.

Suomessa on ojitettu yhteensä 5 miljoonaa hehtaaria suota metsätalouskäyttöön. Arvioiden mukaan noin 800 000 hehtaarilla ojittaminen ei ole metsätalouden näkökulmasta onnistunut, Ronkainen kertoo. Piileekö näillä kohteilla ennallistamisen potentiaali vai minkälaisista kohteista pitäisi lähteä liikkeelle?

Helppoja kohteita ennallistamiseen ovat karut suot. Ne ovat turvallisia ennallistaa mm. ilmasto- ja vesistövaikutuksiltaan. Lisäksi Euroopan tasolla karut suot ovat itse asiassa todella harvinaisia, vaikka Suomessa ajatellaan, että onhan noita, Tuittila sanoo.

Rehevillä kohteilla ennallistaminen on monimutkaisempaa, Valonen jatkaa. Esimerkiksi korpikohteille saattaa olla kehittynyt todella arvokas vanhan metsän lajisto. Tällöin ei voida puhua enää suon ennallistamisesta, vaan kohteet olisi järkevämpää suojella tai ennallistaa kangasmetsinä.

Tuittila kannustaa metsänomistajia osallistumaan ilmastotalkoisiin ja luontokadon pysäyttämiseen ennallistamalla soita. Valonen kehottaa miettimään ennallistamista vaihtoehtona niillä turvemailla, joilla metsätalouden harjoittaminen on haastavaa tai kallista. On hyvä muistaa, että tällaisilta kohteilta on saatavissa myös kantorahatuloja – näissä tapauksissa puusto hyödynnetään kerran, ja sen jälkeen kohde ennallistetaan.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin jakso: Soiden ennallistaminen – miksi, missä ja miten?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalan ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.