Miten metsänomistaja voi tietää, miltä oma metsä näyttää vuonna 2075? Paljonko puusto sitoo hiiltä tai piileekö metsässä riskejä, joita ei silmällä näe? Näihin kysymyksiin on nykyään mahdollista saada vastauksia tarkemmin ja helpommin kuin koskaan. Metsäntuntijat-podcastin jaksossa keskustellaan, miksi metsänomistajan tai metsäammattilaisen kannattaa kiinnostua metsäanalyysien tarjoamasta tiedosta juuri nyt. Tapion liiketoimintajohtaja Olli Äijälän ja metsäanalyyseistä ja laskennoista vastaavan tuotepäällikkö Anna Viitamäen vieraana jaksossa on Itä-Suomen yliopistossa tutkijana ja KOKO Forestissa asiantuntijana työskentelevä Samuli Junttila. Kuuntele jakso Spotifyssa!

Mitä metsässäsi juuri nyt tapahtuu ja mihin suuntaan se on kehittymässä? Kun metsänomistaja haluaa tehdä hyviä päätöksiä, hän tarvitsee ajankohtaista ja luotettavaa tietoa esimerkiksi puuston määrästä, metsän kasvusta, terveydentilasta, monimuotoisuudesta tai hiilivarastoista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata metsäanalyysien ja -laskentojen avulla. Ne kokoavat tiedon maastosta tai satelliittikuvista ja muotoilevat sen selkeiksi raporteiksi, suosituksiksi ja näkymiksi, joiden varaan metsän käyttöä ja hoitoa voidaan suunnitella.

Metsäanalyysien tarpeellisuus ei riipu pelkästään metsätilan koosta, vaan ennen kaikkea siitä, mitä metsänomistaja haluaa selvittää. Strategisessa suunnittelussa ja suurten metsäomaisuuksien pitkän aikavälin kehityksen hahmottamisessa – esimerkiksi puuston kasvun, taloudellisten tunnuslukujen tai hiilivarastojen muutosten näkökulmasta – analyysit ovat arvokas työkalu. Tällöin puhutaan usein satojen tai tuhansien hehtaarien kokonaisuuksista, joissa pitkän aikajänteen vaikutukset konkretisoituvat parhaiten.

Toisaalta myös pienemmillä metsätiloilla voi olla perusteltua hyödyntää kaukokartoitusta, etenkin jos omistaja asuu kaukana metsästä.

”Kysymys ei ole niinkään pinta-alasta vaan siitä, miten vakavasti omistaja suhtautuu metsäomaisuuteensa”, summaa Olli Äijälä.

Tukea päätöksentekoon ja riskienhallintaa muuttuvassa ilmastossa

Nykyaikaiset analyysit tuottavat tietoa puuston määrän kehittymisen lisäksi esimerkiksi metsätuhoista, puuston kuolleisuudesta ja ekologisesti arvokkaista rakennepiirteistä. Ne auttavat myös arvioimaan, miten metsä kehittyy eri toimenpiteillä esimerkiksi puuston kasvun, taloudellisten tuottojen tai hiilivarastojen näkökulmasta. Suomessa käytettävät kasvu- ja hiilimallit ovat kohtuullisen luotettavia, mutta erityisesti metsätuhojen ennustamiseen tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja kehitystä.

”Analyysit voivat paljastaa esimerkiksi, kuinka paljon kuollutta puuta metsässä on, löytyykö suuria haapoja tai muita ekologisesti arvokkaita rakenteita. Myös metsätuhojen varhainen tunnistaminen on mahdollista uusien kaukokartoitusmenetelmien avulla”, sanoo Samuli Junttila.

Metsän tilanne voi muuttua yllättävän nopeasti. Esimerkiksi puuston kuolleisuus voi lisääntyä tai tuhoja voi syntyä huomaamatta, jos tilannetta ei seurata säännöllisesti. Monimuotoisuus puolestaan toimii kuin vakuutus: se vahvistaa metsän kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa ja suojaa laajemmilta tuhoilta.

”Asiakkaat odottavat yhä useammin, että metsän tilaa tarkasteltaessa saadaan myös tietoa tulevasta kehityksestä”, kertoo Anna Viitamäki. Pelkkien puustotunnusten sijaan kiinnostuksen kohteena ovat usein hiilivarastojen kehitys ja erilaisten toimenpiteiden vaikutukset pitkällä aikavälillä. Suomessa tähän on hyvät edellytykset, sillä käytössä on kattavasti metsävaratietoa lähtötiedoksi, sekä kasvu- ja hiilimalleja, joiden avulla metsien kehitystä voidaan arvioida jopa vuosikymmenten päähän.

Päätökset vaativat luotettavaa ja monipuolista tietoa

Metsien hoitoon ja käyttöön liittyen tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset voivat näkyä vasta vuosikymmenten kuluttua. Siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan mahdollisimman kattavaa tietoa nykytilasta ja kehityksen suunnasta.

”Jos arvokas monimuotoisuuskohde menetetään väärän tiedon pohjalta, voi kestää jopa sata vuotta ennen kuin se palautuu”, Junttila muistuttaa.

Ennusteiden ja mallien merkitys korostuu myös viestinnässä. Viitamäki painottaa, että tulokset pitää osata esittää ymmärrettävästi myös niille, jotka eivät ole metsäalan ammattilaisia: ”Kun voidaan sanoittaa ja visualisoida, mitä 50 vuoden päästä tapahtuu, se tukee päätöksentekoa ja auttaa sidosryhmien ymmärrystä.”

Mistä liikkeelle, kun halutaan selvittää metsän tilanne?

Jos metsän nykytila ja kehitys mietityttävät, kannattaa aloittaa tavoitteiden kirkastamisesta. ”Fakta on, että kaikkia tavoitteita ei voi maksimoida. Siksi on tärkeää tunnistaa, mitä halutaan painottaa, esimerkiksi hiilensidontaa, monimuotoisuutta tai tuottavuutta”, Viitamäki sanoo.

Organisaatiotason metsänomistajille on usein tärkeää, että suunnitelmilla on myös sidosryhmien tuki. Siksi tarvitaan yhteistä ymmärrystä metsien nykytilasta ja miten se voisi kehittyä eri toimenpiteiden vaikutuksesta. ”Hyvä suunnittelu lähtee aina tietopohjasta ja realistisista skenaarioista”, Viitamäki tiivistää.

”Suosittelen lähtemään rohkeasti liikkeelle ja tutustumaan siihen, mitä kaikkea uudenlaiset analyysit voivat tarjota. Vaikka aloittaisi pienimuotoisesti, voi löytyä yllättäviäkin uusia näkökulmia omaan toimintaan”, Junttila kannustaa. Analyysit voivat auttaa tunnistamaan kehityskohteita, tukemaan päätöksentekoa tai tuomaan perusteluita yhteiseen keskusteluun esimerkiksi organisaation sisällä.

Kuuntele jakso Spotifyssa: Tulevaisuuden metsä kasvaa tämän päivän päätöksistä

Metsäntuntijat-podcastin kevään viimeinen jakso julkaistaan 21.5. Tuolloin pureudutaan siihen, miten talousmetsien luonnonhoidon keinoja voidaan sovittaa yhteen metsänomistajan tavoitteiden kanssa. Seuraa Metsäntuntijat-podcastia Spotifyssa, niin pysyt ajan tasalla uusista jaksoista!