Vedenpalautuksen vaikutuksia puuston kasvuun selvitetään

Veden palauttaminen soille parantaa suoelinympäristön tilaa. Pohjavedenpinta saattaa nousta myös viereisissä talousmetsissä, mutta onko tällä vaikutusta puuston kasvuun? Vedenpinnan nousun vaikutuksia puuston kasvuun tutkitaan koekohteilla ympäri Suomea.

Tapio tutkii yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kanssa, vaikuttaako suon vedenpalautus myös viereisen talousmetsän hiilensidontaan ja puuston kasvuun. Seurantatutkimusta tehdään viidellä koekohteella, joille palautettiin vettä johdeojien avulla marraskuun 2022 ja elokuun 2023 välillä. Lisäksi pitkäaikaisia vaikutuksia vedenpalautuksen vaikutusalueella olevien puustojen kasvuun ja ravinnetilaan selvitetään viidellä suolla, joille vedenpalautus on tehty noin kymmenen vuotta sitten. Ensimmäiset tulokset vedenpalautuksen puusto- ja ilmastovaikutuksista saadaan keväällä 2024.

Vedenpalautus on soiden ennallistamismenetelmä, jolla halutaan parantaa soita ympäröivien metsäojitusten seurauksena kuivahtaneiden suoelinympäristöjen tilaa. Vettyminen parantaa suokasvillisuuden palautumista ja lisää hiilensidontaa. Toisaalta on tärkeää tietää vedenpalautuksen vaikutukset soita ympäröiviin talousmetsiin, jotta puustolle ei aiheudu kasvutappioita ja maanomistajalle taloudellista haittaa.

Vanhat vedenpalautussuot antavat tietoa puustovaikutuksista

Pilottikohteilla mitataan pohjavedenpinnan tasoa ja maaperän kasvihuonekaasupäästöjä ennen ja jälkeen vedenpalautustoimien. Lisäksi vedenpalautuksen vaikutuksia läheisten talousmetsien puuston kasvuun ja ravinnetilaan arvioidaan puista otettavien lusto-, neulas- ja lehtinäytteiden avulla. Pilottikohteet sijaitsevat Etelä- ja Pohjois-Suomessa.

Koska vedenpalautuksen puustovaikutukset näkyvät viiveellä, otettiin tutkimukseen mukaan myös soita, joille vettä on palautettu noin 10 vuotta sitten. Vanhoja vedenpalautussoita on viisi, ja myös niillä seurataan pohjaveden pintaa sekä tutkitaan vedenpalautuksen pitkäaikaisvaikutuksia viereisen talousmetsän puuston kasvuun ja elinvoimaisuuteen.

Seuranta on osa Vesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan (Hiili-Vespa) -hanketta, jonka toteuttavat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja.