Laserkeilaus tuo tehoa ojien kunnostuksen suunnitteluun ja auttaa vesiensuojelussa

Nykytekniikan avulla on huomattavasti helpompaa ja  tehokkaampaa  suunnitella metsäojien kunnossapitoa, vesien johtamista ja vesiensuojelurakenteiden sijoittamista maastoon. Uudet paikkatietotyökalut, joilla voidaan määrittää veden virtaussuunta, helpottavat suunnittelua ja tuovat tarkkuutta työhön.  

Laserkeilausaineiston hyödyntämistä metsäojien kunnostamisen suunnittelussa on kehitetty viime vuosina. Tavoitteena on ollut löytää uusia keinoja, joiden avulla saadaan aiempaa tarkempi ojitussuunnitelma ja luoda työvälineitä, jotka helpottavat ojituksen suunnittelijan työtä. Paikkatietotyöpaja 14.11.2018  Tapiossa kokosi ojien kunnostuksen suunnitelmia tekeviä tahoja ja ojituksen suunnittelijan työkalupakin tekijöitä.

“Metsäkeskuksen metsävaratiedot tulivat avoimesti käyttöön keväällä 2018. Metsävaratiedon avoimuus mahdollistaa erilaisten paikkatietosovellusten kehittämisen myös suometsien hoitoon ja hyödyntämiseen. Suometsien puuston kasvu muodostaa noin 25 % maamme metsien puuston kokonaiskasvusta. Hakkuumahdollisuuksista noin viidesosa perustuu suopuustoihin, joten hakkuut ovat aikaisempaa useammin suuntautumassa suometsiin. Suometsien hyödyntämisessä korostuvat erilaiset haasteet kuin kivennäismailla toimittaessa.” sanoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriöstä.

“Suunniteltaessa suometsien hakkuita tai kuivatuksen parantamista on paikkatietoon pohjautuvilla uusilla työkaluilla mahdollisuus ennakoida ja hallita suometsien haitallisia ulkoisvaikutuksia koko valuma-alueella. Riittävät vesiensuojelutoimenpiteet ja rakenteet pystytään sijoittamaan oikeille kohteille. Ojien perkaus voidaan kohdentaa juuri niihin ojiin, joiden perkaaminen on tarpeellista puuntuotannon edellytysten säilyttämisen kannalta. Puunkorjuun vaatimukset voidaan ennakoidusti ottaa huomioon valuma-aluetasolla. Myös luonnonhoidon edistäminen esimerkiksi johtamalla vesiä ojitetulta alueelta kuivahtaneille suojelusoille vaatii valuma-aluetason paikkatietojen hyödyntämistä. Tässä hankkeessa kehitetyt paikkatietosovellukset ovat kaikkien käytettävissä ja hyödyttävät toivottavasti myös ympäristösuojeluviranomaisia valvontatyössään.” Marja Hilska-Aaltonen jatkaa.

Ojituksen suunnittelijan työkalupakki

Paikkatiedon hyödyntäminen kunnostusojituksen suunnittelussa -hanke kokoaa aineistoa ja erilaisia paikkatiedon hyödyntämiseen pohjautuvia työkaluja kunnostusojitussuunnittelijan käyttöön. Työkalupakki sisältää runsaasti laserkeilausaineistosta tuotettuun korkeusmalliin perustuvia aineistoja, jotka helpottavat ja tarkentavat suunnittelijan työtä. Työkalupakista on hyötyä ojien kunnostusta suunnitteleville.

Työkalupakissa kuvataan tällä hetkellä käytettävissä olevat ojaston kunnostushankkeen suunnittelussa vapaasti hyödynnettävät paikkatietoaineistot. Ojituksen suunnittelija voi hyödyntää työkaluja hankkeensa markkinointiin ja suunnitteluun. Työkalupakki auttaa määrittämään onko ojien kunnostaminen kannattavaa kyseisellä kohteella, syntyykö alueille leimikkoa ja milloin puutavara olisi korjattavissa. Se auttaa myöskin ojituksen suunnittelijaa maanpinnan korkeuksien ja kaltevuuksien hahmottamisessa, ojien kunnon arvioinnissa sekä vesiensuojelurakenteiden sijoittamisessa ja mitoituksen suunnittelussa.

”Työkalupakettiin on koottu aineistoja suunnittelun taustatiedoksi. Ne eivät anna suoria ratkaisuja. Suunnittelija pystyy kuitenkin aineistojen avulla päättelemään mihin hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Tämä tehostaa suunnittelua ja parantaa siten niiden laatua. Monissa organisaatioissa ja useassa eri hankkeessa kehitetään ja tuotetaan uusia paikkatietoaineistoja ja -työkaluja. Työkalupakkia päivitetään jatkossa – paljon uutta ja hyödyllistä on tulossa.”, sanoo Juha Jämsén, Suomen metsäkeskuksesta.

Paikkatieto mahdollistaa täsmällisen suunnittelun ja helpottaa markkinointia

• Suunnittelija pystyy suunnittelemaan työn ennen maastoon menoa. Kohteen tilanteen pystyy hahmottamaan tietokoneella ja maastotyötä tarvitaan suunnitelman yksityiskohtien tarkistamiseen.
• Suunnittelija näkee valuma-alueen kokonaisuutena. Ojien kunnostushankkeen markkinointi helpottuu.
• Laserkeilaus tuo suunnittelutyöhön aivan uudenlaista tarkkuutta, löydämme sopivia vesiensuojelurakenteiden paikkoja, joita ei pysty paljaalla silmällä erottamaan.
• Aineistosta on nähtävissä tiedot mitä alueella on jo tehty, turhat yhteydenotot maanomistajiin jäävät pois.
• Ojien kuntoa voi hahmottaa vinovalovarjostuskuvien avulla. Tietojen avulla voi arvioida, mitkä ojat ovat erityisesti kunnostuksen tarpeessa.
• Pintavesien virtaussunnat ja reitit nähtävissä laajalta alueelta.
• Vesiensuojelurakenteiden paikat pystytään optimoimaan.
• Laserkeilausaineiston hyväksikäyttö mahdollistaa myös hallitun vesien varastoinnin tulva-aikaan soille ja metsiin.
• Tulevaisuudessa suunnittelija voi arvioida ojien kunnossapidosta aiheutuvaa riskiä pohjavedelle, mikäli ojia perataan pohjavesialuerajauksen reunavyöhykkeellä.

Mitä hyötyä laserkeilaus tuo ojien kunnostuksen suunnitteluun

Ojien kunnostamisen markkinointi ja suunnittelu lähtevät liikkeelle samalla valuma-alueella yhteishankkeena toteutettavasta kokonaisuudesta. Valuma-alue on hyvä lähtökohta hahmottaa hankkeen laajuus. Markkinoitavan ojien kunnostushankkeen kokoon juoksussa valuma-alueen määritys on siten avainasemassa.

Ojituksen suunnittelijan työkalupakki on apuväline valuma-alueen määritystä varten. Kun valuma-alueeseen yhdistetään tilarajatiedot, saadaan selville maanomistajat valuma-alueen sisällä. Ojien kunnostuksen markkinoinnin yhteydessä ojasuunnittelija voi tällaisen teemakartan avulla kuvata maanomistajalle hankkeeseen osallistumisen tärkeyttä.

“Ojien kunnostaminen vaatii yleensä aina usean tilan yhteishankkeen perustamista, koska vesien poisjohtaminen ei muutoin järkevästi onnistu. Yhteishankkeissa on lisäksi huomattavasti paremmat mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa tehokkaat vesiensuojeluratkaisut. Valuma-aluekohtainen teemakartta on hyvä lähtökohta ojien kunnostuksen ja suometsänhoidon myynnissä kohdealueen maanomistajille. Ojituksen suunnittelijalle työkalupakki on oiva lisä perinteisten suunnittelumenetelmien rinnalle.”, sanoo Pauli Juntunen, Otso Metsäpalvelut Oy:sta.

Lisätietoa

Tapio koordinoi ja tuottaa sisällön työkalupakkiin. Suomen metsäkeskus toteuttaa Ojituksen suunnittelijan työkalupakin.

Ojituksen suunnittelijan työkalupakki

Samuli Joensuu, Tapio Oy
p. 040 534 1043
samuli.joensuu(at)tapio.fi

Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus
p. 0400 341 249
juha.jamsen(at)metsakeskus.fi