Etämaastokäynnit säästävät aikaa ja mahdollistavat laajemman kohdeyleisön tavoittamisen

30.3.2022

Etätyö ja -yhteydet ovat lisääntyneet huimasti pandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten myötä. Metsäalalla erilaiset maastokäynnit ovat iso osa toimintaympäristöä. Metsässä on välillä käytävä esimerkiksi tarkistamassa sen kuntoa metsänomistajana, oppimassa uutta ammattilaisena tai tekemässä päätöksiä. Miten näitä metsäalan erityispiirteisiä maastokäyntejä voidaan hoitaa etäyhteyksin – vai voidaanko?

Etäyhteydet kiinnostavat

Näihin kysymyksiin pureutuu Digitaalisuuden hyödyntäminen maastokäynneissä -hanke, jossa pilotoimme ja tutkimme mahdollisuuksia järjestää maastokäynti etäyhteyksin. Erilaisia tarpeita etämaastokäynneille nousee niin isojen ryhmien kuin kahdenkeskisten tilaisuuksien järjestämisessä.

Toteutimme 2022 alkuvuodesta somekyselyn kolmessa Facebook-ryhmässä, joiden kautta tavoitimme monipuolisesti erilaisilla taustoilla olevia metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia. Kyselyyn vastanneet 25 metsänomistajaa ja metsäalan ammattilaista näkivät etäyhteyksien hyödyntämisessä maastokäynneissä sekä positiivisia että negatiivisia näkökulmia.

Metsänomistajat näkivät etäyhteyksien hyödyntämisen erityisen positiivisena asiana muun muassa etämetsänomistajille ja liikuntarajoitteisille metsänomistajille, jotka eivät pääse muuten osallistumaan maastokäynnille. Videon välityksellä toteutettu maastokäynti koettiin myös ajansäästönä, kun ei tarvitse matkustaa pitkiä matkoja maastokäynnille. Erityisesti tilanteissa, joissa metsänomistajalla ei ole mahdollista osallistua maastokäynnille fyysisesti, nähtiin etämaastokäynnin tarjoavan tehokkaan oppimisen mahdollisuuden. Etäyhteydet tarjoavat metsänomistajalle myös mahdollisuuden ottaa metsästä videoyhteyden metsäammattilaiseen ja kysyä vinkkejä videokuvan avulla. Metsäammattilaiset puolestaan kokivat etämaastokäynnin hyväksi opettamisen työkaluksi, jonka avulla voidaan opettaa metsänomistajia tehokkaammin kuin vain sanallisesti. Myös metsäammattilaiset nostivat ajansäästön etämaastokäynnin positiiviseksi puoleksi, kun oppilaat voivat vierailla useammassa paikassa lyhyessä ajassa.

Suurimmaksi haasteeksi niin metsänomistajat kuin metsäammattilaiset kokivat verkkoyhteydet, joita epäiltiin riittämättömiksi videoyhteyksille syrjäisimmillä alueilla. Osa metsänomistajista koki etämaastoyhteyksien vieraannuttavan ihmisiä myös luonnosta ja jättävän luontokokemuksen saamatta. Tämä nähtiin uhkakuvana varsinkin, jos fyysisistä maastokäynneistä tullaan luopumaan kokonaan. Metsänomistajan ja metsäasiantuntijan välinen luottamus korostui vastauksissa. Luottamuksen rakentaminen vain etäyhteyksien varassa nähtiin mahdolliseksi haasteeksi varsinkin vanhemmalle väestölle. Metsäammattilaiset kokivat etämaastokäynnin järjestämisen myös työlääksi. Riskinä nähtiin, että etämaastokäynti voi vaatia useamman kuin yhden tekijän. Myös toteutusten teknisen laadun puutteellisuus koettiin negatiiviseksi asiaksi.

Etäluento metsästä

Etämaastokäyntiä pilotoimme ensimmäisen kerran Helsingin yliopiston metsätieteiden kandiohjelmaan kuuluvalla metsäekonomian ja markkinoinnin perusteet -opintojaksolla. Etäluennon metsästä pitivät Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Mika Rekola ja Tapion asiantuntija Timo Törnroos. Opetusmetsät sijaitsivat Ruotsinkylässä Helsingissä nopeiden verkkoyhteyksien äärellä. Pilotin tavoitteena oli kokeilla ja selvittää tavallisella kameralla ja 360-kameralla tehtävien lähetysten eroja sekä toimivuutta erityisesti osallistujan näkökulmasta, mutta myös järjestäjien osalta.

—  Opettajan kannalta etämaastokäynti oli hyvin kiinnostava uudenlaisen opettamisen kokeilu, joka rohkaisee jatkamaan menetelmän kehittämistä. Kenttäopetus on paljon aikaa ja resursseja vaativaa. Mikäli osa nykyisestä kenttäopetuksesta voidaan joustavasti järjestää etänä, sillä voi olla merkitystä opintojen sujuvoittamisessa ja myös uuden kulttuurin kehittymisessä. Toisaalta etämaastokäynti voi tuoda lisää kenttäopetusta sellaisille kursseille, missä sitä ei aikaisemmin ole ollut. Tästä oli juuri kyse tehdyssä kokeilussa, kertoo luentoa pitänyt Mika Rekola.

Kuvassa on kolme henkilöä talvisessa metsässä tuottamassa live-lähetystä Helsingin yliopiston opiskelijoille
Etämaastoluennon livelähetystä kuvattiin tavallisella kameralla ja 360-kameralla. Kuva: Tarja Anttila

Keräsimme etämaastoluennon aikana opiskelijoilta dataa tutkimusta varten. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa muun muassa onko virtuaalisilla koulutuksilla tietty kuluttajasegmentti, joka suosii tällaisia palveluita, sekä mitkä osa-alueet tai ominaisuudet digitaalisissa koulutuksissa tuottavat positiivisia kokemuksia. Tutkimuksen avulla rakennetaan myös suositeltu malli hankkeen mukaisten etämaastokoulutusten toteuttamiseen. Opiskelijoilta kerättiin dataa käyttäen lukuisten taustamuuttujien lisäksi oppimis- ja motivaatiomittareita. Pilotista kerätyn tutkimusdatan alustavien analyysien mukaan opiskelijat kokivat etämaastotapahtuman yleisesti positiivisena kokemuksena. Esimerkiksi vuorovaikutus opiskelijoiden kesken onnistui hyvin – tämä on erittäin hyvä tieto, sillä kaikki opiskelijat olivat toisiinsa sekä luennoitsijoihin yhteydessä videopuhelun välityksellä. Opiskelijat kokivat myös oppineensa uusia asioita etämaastotapahtuman aikana eivätkä kokeneet tapahtumaa liian raskaana.

Opiskelijat antoivat palautetta etämaastokäynnistä myös kurssin oppimispäiväkirjoissa:

”Etämaastovierailu oli hienosti toteutettu ja on hyvin mukava nähdä, että opetukseemme panostetaan. Etämaastovierailussa oppiminen tapahtui ryhmissä ja ryhmäkeskustelut antoivat uusia näkökulmia. Jälleen aiemmin opittuja asioita hyödynnettiin, kun monia jo aiemmin opeteltuja asioita kysyttiin kyselylomakkeessa, joka piti täyttää. Etämaastovierailu toi myös ryhmätyöhömme metsäalan oppilaitoksista hyviä näkökulmia, kuinka mahdollisesti tulevaisuudessa metsistä opetetaan. Onko etämaasto-opetus mahdollisesti jopa tulevaisuuden normi metsäalan oppilaitoksissa?”

”Etämaastovierailu nitoi kivasti kurssin yhteen, vaikkakin tekeminen tuntuikin hieman hakevalta vielä näin ensi kerralla.”

Pilotoinnit jatkuvat

2022 tulemme jatkamaan pilotointeja livelähetyksen lisäksi tallennemuotoisena etämaastokäyntinä, joka antaa mahdollisuuksia hyödyntää esimerkiksi paikkatietoaineistoja aivan uudella tavalla verrattuna pelkästään maastossa järjestettävään tapahtumaan. Ensimmäisen pilotin kokemusten pohjalta tulemme seuraavissa piloteissa kiinnittämään erityisesti huomiota osallistujien kommunikoinnin sujuvoittamiseen.

On selvää, että maastokäyntejä ei voi täysin korvata etäyhteyksillä – emmekä sellaista tavoittelekaan. Etämaastotapahtumalla voidaan kuitenkin mahdollistaa uusia lähestymistapoja perinteisten maastokäyntien lisäksi ja tueksi. Esimerkiksi paikkatietoaineistojen, vertailevien graafien tai muiden vastaavien esittely samassa hetkessä osana livelähetystä voi auttaa syventämään osallistujien muistijälkeä. Suurimpana etuna lienee kuitenkin mahdollisuus olla sitomatta tapahtumaa aikaan ja paikkaan, mikä on perinteisten maastokäyntien osalta ainainen haaste. Lähitulevaisuudessa myös lisätyn ja virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet avaavat uusia kehityspolkuja maastokäynteihinkin liittyen.

Annamme mielellämme lisätietoja kiinnostuneille sekä seuraamme aktiivisesti somekeskusteluja aiheen ympärillä. Mikäli sinulla on ajatuksia aiheeseen liittyen, muista merkitä postauksesi #Etämaasto.

 

Livelähetyksien toteutustavat

Etämaastokäynnin järjestämisessä on otettava huomioon verkkoyhteyksien riittävyys, joka määrittää pitkälti sen, onko kohteelta mahdollista lähettää suoraa livekuvaa hyvällä kuvanlaadulla vai hyödynnetäänkö maastossa nauhoitettua tallennetta. Verkkoyhteyksien ollessa riittävät livelähetyksiä voidaan toteuttaa etätapaamissovelluksilla, palvelualustoilla tai hyödyntämällä videokuvan kaappaamiseen ja lähettämiseen tarkoitettua ohjelmistoa.

  • Etätapaamissovellukset
    • esim. Teams ja Zoom
  • Palvelualustat
    • esim. YouTube ja Facebook
    • mahdollistaa 360-kameran hyödyntämisen
  • Ohjelmisto videokuvan kaappaamiseen ja lähettämiseen
    • esim. OBS (Open broadcast software)
    • mahdollistaa eri kuva- ja äänilähteiden esittämisen samanaikaisesti
    • mahdollistaa 360-kameran hyödyntämisen
    • live-editointi
    • lähetys tapahtuu palvelualustojen kautta
Hyväksymällä markkinointievästeet näet videon.

Digitaalisuuden hyödyntäminen maastokäynneissä -hankkeen rahoittaa Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ja sen toteuttavat yhteistyössä Tapio ja Helsingin yliopisto.

  • Jani Antila
  • Asiantuntija
  • jani.antila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6006