Kooste Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisusta

Julkaistu, 25.05.2020

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut raportin, jossa määritellään maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat. Vesirakentamisen suunnittelussa hyödynnetään paikkatietomenetelmiä ja toimenpiteiden toteutuksessa luonnonmukaisia menetelmiä. Valuma-alueella panostetaan eri toimijoiden yhteistyöhön.

Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisussa ehdotetaan uudenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä vesienhallintaan sekä vesiensuojeluun. Maa- metsätalousministeriön tilaaman työn tavoitteena oli laatia uusi strategia edistämään pelto- ja metsäojien kestävää ja monitavoitteista hoitoa. Työryhmää johti Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu ja vesiensuojelun asiantuntija Laura Härkönen Tapiosta sekä toiminnanjohtaja Helena Äijö ja asiantuntija Olle Häggblom Salaojayhdistyksestä. Työssä hyödynnettiin useita tutkimus- ja selvityshankkeita sekä maa- ja metsä- sekä vesitalouden asiantuntijoiden kommentteja. Raporttia työstettiin keväästä 2019 helmikuulle 2020.

Uusi strategia yhdistää maa- ja metsätalouden kuivatusstrategiat

Edellinen vastaava strategia peltojen kuivatustilan edistämisestä on laadittu 20 vuotta sitten maa- ja metsätalousministeriön sekä Salaojayhdistyksen toimesta. Uudessa strategiassa nähtiin tärkeänä tarkastella maa- ja metsätalouden kuivatusasioita toisiinsa olennaisesti kytkettynä kokonaisuutena. Työryhmä kävi lävitse seuraavia asioita:

  • mitä tällä hetkellä maa ja metsätaloudessa tiedetään vesitaloudesta
  • mitkä ovat tulevaisuuden haasteet kuivatuksen kannalta ja mitkä ympäristön, erityisesti vesiensuojelun kannalta olennaiset ja tärkeät tekijät pitää ottaa huomioon
  • minkälaisia menetelmiä on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa sekä maa- ja metsätaloudessa.

Työssä listattiin kaikki nämä kysymykset ja vesiensuojeluun liittyvät vaihtoehdot. Toisaalta arvioitiin, mitä yhteiskunnallisia vaateita esimerkiksi EU:n puitteista on tulossa vesitalouden järjestelyihin.

Ilmastonmuutoksen huomioiminen

Ilmastonmuutos tulee ottaa huomioon vesiensuojelun kokonaisuudessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten voimme vastata muuttuviin olosuhteisiin, mitä tutkimustarpeita on, mitä tarvitaan koulutuksen osalla sekä mitä tarpeita kuivatukseen liittyen on maa ja metsätalouden osalta.

Raporttia tehdessä huomiota kiinnitettiin myös käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin ja selvitettiin mitä on saatu aikaan. Listasta rakennettiin kokonaisuus, joka on nyt raportin muodossa. Raportissa arvioidaan mitä tarpeita muun muassa ilmastonmuutos tuo tullessaan ja mitä se edellyttää vesienhallinnan ja -suojelun kannalta sekä maa- että metsätalouden näkökulmasta.

Yhteistyön kehittäminen valuma- ja aluetasolla

Tärkeä työryhmässä esiin noussut asia oli eri toimijatahojen yhteistoiminnan kehittäminen valuma-aluetasolla. Tähän saakka on eletty tavallaan hyvin pitkälti erillämme maatalouden ja metsätalouden vesien hallinnan osalta. Maa- ja metsätalouden välillä erityisesti vesikysymyksissä ei ole ollut käytännössä kovin paljoa yhteistyötä. Vaikka maatila koostuu pellosta ja metsästä, silti metsää ja peltoa käsitellään ja tuetaan hyvin eri tavalla ja erilaisilla rahoitusmekanismeilla. Nyt haluttiin tarkastella ajatusta, voitaisiinko yhdistää pellolla ja metsässä tapahtuvaa toimintaa ja luoda sellaiset puitteet, että voisimme tiivistää yhteistyötä valuma-aluetasolla enemmän.

Luonnonmukaiseen vesirakentamiseen siirtyminen

Luonnonmukainen vesirakentaminen on jo pitkään ollut tutkimuskohteena. Menetelmäkehittelyssä on pyritty mukailemaan luonnossa tapahtuvaa uoman muodostumista, toisin sanoen matkimaan sitä, miten luonnossa vesi virtaa.

Vesirakentamisessa on haluttu korostaa luonnonmukaisuutta ja on laadittu ohjeita luonnonmukaiseen vesirakentamiseen, mutta menettely ei ole yleistynyt toivotulla tavalla koko 2000-luvun aikana. Luonnonmukaisia menetelmiä ovat muun muassa ojien mutkittelu, erilaiset patorakenteet, kaksitasouomat, ojaluiskien vahvistusrakenteet sekä veden virtauksen hidastamiseen ja sen säätelymahdollisuuksiin perustuvat rakenteet.

Vesien luontaista ja hallittua viivyttämistä kehitettävä

Menetelmiä, joiden avulla voidaan parantaa vesien luontaista ja hallittua viivyttämistä ja säätelyä valuma-alueella tulee kehittää. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tulee tiivistää ja miettiä missä on mahdollista viivyttää ja varastoida vettä ilman, että siitä aiheutuu kohtuutonta haittaa niin maa- kuin metsätaloudellekaan.

Tulevaisuudessa vesien varastointia tarvitaan ilmastonmuutokseenkin liittyen. Todennäköisesti vettä tarvitaan tulevaisuudessa peltojen kasteluun nykyistä huomattavasti enemmän. Olisiko meidän mahdollista miettiä yhteistuumin valmiiksi sellaisia kohtia maastosta, joihin voitaisiin varastoida vettä tulvajakson aikana ja hyödyntää sitä esimerkiksi kuivien jaksojen aikana peltoviljelyssä kasteluun tarpeen mukaan.

Hallittuun vesien viivyttämiseen liittyy myös esimerkiksi vesien johtaminen suojelualueille, jolla on toisaalta metsätalouden kannalta suuri vesiensuojelullinen merkitys ja toisaalta toimenpide parantaa suojelusuon ojitusten vaikutuksesta kuivahtaneen elinympäristön tilaa. Menetelmiä vesien johtamiseen pitää kehittää. Toimintaa pitää laajentaa myös alueille, jotka vuoden 2014 metsälain uudistamisen myötä jäävät normaalin metsätaloustoiminnan ja uudistamisvelvoitteen ulkopuolelle vajaatuottoisina. Näiden kohteiden hyödyntäminen parantaa merkittävästi metsätalouden vesiensuojelua.

Yhteistoiminnan kehittäminen

Suuntaviivoissa korostetaan myös yhteistoiminnan kehittämistä valuma-aluetasolla eri sektoreiden välillä. Tiiviimpi yhteistoimintaverkosto ja vuoropuhelu maa- ja metsätaloustoimijoiden sekä viranomaisten välillä toisi mahdollisuuden hyvään vesiensuojeluun liittyvään tietojenvaihtoon yhteisen valuma-alueen eri osissa. Yhteistyön etuna olisi, että vesiensuojelurakenteet pystyttäisiin miettimään entistä useammin siten, että ne palvelevat sekä maa- että metsätaloutta ja menetelmät suunniteltaisiin mitoitukseltaan toimiviksi.

Yhteistoiminnan kehittämisestä on jo lyhytaikaisten pilottien osalta kokemuksia. Tavoitteena on edelleen kehittää maa- ja metsätalouden yhteistoimintaa vesimuodostumakohtaisella valuma-aluetasolla. Kehittämishankkeilla pilotoidaan kuivatukseen liittyvää yleissuunnittelua ja samassa yhteydessä luodaan toimintamalli yhteistoiminnan sujuvuuden testaamiseksi. Toimintamallia on syytä testata erilaisilla alueilla ja vähitellen saada aikaan valtakunnallinen malli, jonka avulla voidaan hyödyntää ja yhdistää eri maankäyttösektoreiden kuivatushankkeissa käytettäviä vesiensuojeluratkaisuja ja mahdollisuuksia vesien johtamiselle ja varastoinnille.

Paikkatietoaineistot, laserkeilaus ja kaukokartoitus entistä laajemmin käyttöön

Avointen paikkatietoaineistojen ja laserkeilausaineiston hyödyntämisestä on jo tällä hetkellä hyviä kokemuksia suometsänhoitohankkeen suunnittelussa. Laserkeilausaineistosta tuotetun tarkan korkeusmallin avulla ojien kunnostuksen suunnittelu tarkentuu ja muun muassa vesiensuojelurakenteet voidaan mitoittaa täsmällisemmin sekä sijoittaa tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Tavoitteena on myös kehittää menetelmää, jolla ojituksen suunnittelija laserkeilausaineistoa ja paikkatietotyökaluja hyödyntäen pystyy tunnistamaan suunnitelma-alueeltaan ennakkoon ne ojat, jotka edellyttävät kunnostamista ja siten täsmentämään suunnitelmaansa. Kokonaisuutena tavoitteena on hyödyntää ja kehittää uusia kartoitusmenetelmiä, kuten kaukokartoitusta, tekoälyä ja koneoppimista vastaamaan vesitaloussektorin tarpeita. Myös dronen käyttöä suunnittelun apuvälineenä halutaan kehittää. Paikka-tietotyökalujen jatkuva kehittäminen takaa tuotettujen, entistä tarkempien aineistojen paremman hyödyntämisen.

Lisätietoa

Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio, puh. +358 40 534 1043, samuli.joensuu(at)tapio.fi
Ville Keskisarja, neu ryvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, puh. +358 40 8611 229, ville.keskisarja(at)mmm.fi

Tiedote: Uudet suuntaviivat maa- ja metsätalouden vesitaloudelle: luonnonmukaiset menetelmät käyttöön ja lisää yhteistyötä
Julkaisu: Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä

Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön logot

 

  • Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä