Metsäluonnon vahvistaminen on metsänomistajalle keino edistää metsäperäisten hyötyjen toteutumista. Metsien varaan on syntymässä puumarkkinoiden lisäksi uudenlaisia, esimerkiksi luontoarvoihin ja ilmastovaikutuksiin perustuvia markkinoita.

Puusto on selkeimmin taloudellisena pääomana ymmärretty osa metsien luontopääomaa. ”Näemme puut parhaiten, koska metsiin perustuvat markkinat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa lähinnä puun ympärille”, toteaa kehittämispäällikkö Matti Maajärvi Tapiosta.

Luontopääoman uudenlaiseen kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvä sääntely ja markkinamekanismit ovat parhaillaan muotoutumassa. Markkinoihin liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Toteutuessaan uudet markkinat kuitenkin laajentavat metsänomistajan kaupallisia mahdollisuuksia puumarkkinoista uudenlaisiin, esimerkiksi luontoarvoihin ja ilmastovaikutuksiin perustuviin markkinoihin.

Metsäalan lisäksi muidenkin toimialojen yritykset ovat kiinnostuneita metsistä ja niiden tuottamista hyödyistä osana yritysten omaa vastuullisuustyötä.

Hyvin hoidettu luontopääoma on perusta tulevaisuuden tuotolle

Luontopääomalla tarkoitetaan elollisen ja elottoman luonnon kokonaisuutta kaikissa sen ilmenemismuodoissaan. Metsien luontopääoma koostuu kallio- ja maaperän varaan rakentuneista metsäisistä luontotyypeistä ja niissä elävistä lajeista.

Elinvoimainen ja terve metsäekosysteemi eli hyvin hoidettu luontopääoma on paras tuotantoalusta niin puun kuin muidenkin metsien tarjoamien hyötyjen kannalta. Sillä, kuinka metsäluonnolla menee, on ratkaiseva merkitys riippumatta siitä, mitä kautta metsänomaisuuden tuottoa halutaan saada.

Luonnon tuotantokoneiston rapautuminen on riski paitsi luonnolle itselleen, myös metsiin perustuvalle tuotannolle. Metsäluonnon tila on monilla mittareilla arvioituna pitkällä aikavälillä heikentynyt. Metsäala on viime vuosikymmeninä kehittänyt luonnon kannalta parempia tapoja puuntuotantoon. Työn vaikutukset realisoituvat viiveellä, mutta positiivisia merkkejä on jo nähtävissä.

Metsäluonnon vahvistaminen on metsänomistajalle keino edistää metsästä saatavia hyötyjä. Talousmetsien luonnonhoito on osa jokapäiväistä metsätaloutta. Sen rooli on ylläpitää ja lisätä talousmetsien monimuotoisuutta laajoilla pinta-aloilla, esimerkiksi sekapuustoisuutta ja kuolleen puun määrää lisäämällä. Suomen metsähehtaareista ylivoimainen enemmistö on talouskäytössä, joten talousmetsillä on iso painoarvo koko metsäluonnon tilan kannalta.

Monimuotoisuuden turvaamisen ja luontoteot voi ajatella myös investointeina

Luonnonarvoiltaan arvokkaimpien kohteiden suojelulla ylläpidetään sellaista luontopääomaa, jota ei metsätalouden keinoin voida säilyttää tai kehittää eivätkä arvot korvaannu toisaalla. Erilaiset luontoteot, kuten lehtojen ja paahderinteiden hoito tai suon vesitalouden ennallistaminen, ovat puolestaan kohdennettuja toimia jonkin tietyn luontoarvon säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Usein puuntuotanto on sovitettavissa näihin. Metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen suojelun ja luonnonhoidon keinoin on myös saatavilla rahoitusta.

Luonnon vahvistaminen kannattaa nähdä paitsi kustannuksena ja tukiperusteena, myös investointina, jonka kautta metsänomistaja huolehtii metsänsä eri hyötyjen toteutumisesta. Esimerkiksi puuntuotannon kannalta sekapuustoinen metsä on tuhonkestävämpi ja se tarjoaa monipuolisesti eri puutavaralajeja vaihtelevaan markkinakysyntään. Samalla se on sopeutumiskykyinen muuttuviin olosuhteisiin ja luonnoltaan yhden puulajin metsikköä monimuotoisempi. Tällainen terve ja hyvin kasvava metsä myös sitoo ja varastoi hiiltä tehokkaasti.

”Yhteistä kaikille metsiin liittyville tavoitteille ja odotuksille on, että niiden toteutuminen perustuu metsien luontopääomaan. Siksi pitkällä aikavälillä tarkasteltuna metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on myös taloudellisesti ajatellen kannattavaa”, sanoo Maajärvi.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää