Metsänhoidon suosituksilla on näytön paikka neutraalin metsäneuvonnan tukena

Metsien kestävän käytön mahdollisuuksista ja keinoista on tarjolla runsaasti tietoa. Mielipide- ja tietotulvan pyörteissä yhteen kokoava, neutraali tietolähde nousee arvoonsa. Tapion järjestämissä pyöreä pöytä -tapaamisissa metsänomistajat ja metsä- ja ympäristöalan ammattilaiset pitivät tärkeänä, että metsänhoidon suositukset kootaan riippumattomalla tavalla ja ne tarjoavat selkeällä kielellä tutkittua tietoa metsänhoidon kestävistä vaihtoehdoista. Etätapaamisiin osallistuttiin niin toimistosta, metsästä kuin kaivinkoneen ohjaamostakin.

Toukokuussa Metsänhoidon suositusten pyöreän pöydän tapaamisiin kokoontui 30 metsänomistajaa, alan ammattilaista, ympäristöjärjestöjen edustajaa ja opettajaa eri maakunnista. He pureutuivat metsäalan toimintaympäristössä havaittuihin muutoksiin ja pohtivat keinoja, joilla metsänomistajille saadaan valittaviksi aitoja vaihtoehtoja metsäomaisuuden hoitoon. Tavoitteena oli arvioida, miten metsänhoidon suositukset voivat tukea päätöksentekoa eri tilanteissa.

Talouskäyttö ja luonnon hyvinvoinnin turvaaminen jakavat tavoitteita

Pyöreän pöydän osallistujat ovat havainneet yksityismetsien käytön muuttuvan sekä monitavoitteisemmaksi että kaksijakoiseksi. Metsiä omistetaan ja ostetaan taloudellisen tuloksen vuoksi, samaan aikaan ympäristöasioita painotetaan yhä enemmän. Tämä näkyy tämän hetken metsäkeskustelussa, jossa vaikuttaa olevan kaksi ääripäätä kaukana toisistaan.

Pyöreään pöytään osallistuneet odottavat metsänhoidon suositusten tarjoavan selkeitä päätöspolkuja eri päämääriä arvostaville metsänomistajille. Ratkaisun vaihtoehtoja täytyy tarjota niin suuriin kuin pienempiinkin päätöksiin: miten haluan käyttää metsäomaisuuttani tai miten toimin yksittäisen metsäalueen kohdalla?

Mistä metsänomistaja saa puolueetonta neuvontaa?

Tarjolla oleva suuri tiedon määrä koetaan haastavana. Tutkittua tietoa arvostetaan, mutta sitä pidetään vaikeaselkoisena tai perehtymiseen ei ole aikaa. Ristiriitaiset, julkisuudessa esitetyt mielipiteet aiheuttavat hämmennystä.

Keskusteluissa metsäammattilaiset kertoivat, että he pyrkivät kertomaan metsänomistajille realistisesti erilaiset metsänhoidon vaihtoehdot. Luontojärjestöjen edustajat kritisoivat, että kertomatta jää suojelun vaihtoehto. Puunostajien ja metsäpalveluiden tuottajien työaika ja tavoitteet asettavat rajoitteet sille, millä laajuudella yleistä neuvontaa voidaan metsänomistajille antaa – ainakaan ilman erillistä korvausta. He ohjaavatkin omistajia eteenpäin muiden neuvontapalveluiden luo.

Metsänhoidon vaihtoehtojen kuvaamisessa metsänhoidon suosituksilla nähtiin merkittävä rooli riippumattoman tiedon kokoajana.

Aidot vaihtoehdot ovat realistisia

Metsänomistajien valinnanvapaus edellyttää, että tarjolla on riittävästi aitoja vaihtoehtoja. Osallistujat näkivät, että vaihtoehtoja metsien hoitoon ja käyttöön on tällä hetkellä tarpeeksi paljon, eikä niitä tarvita lisää. Enemmän epäiltiin, onko ammattilaisilla riittävästi aikaa kuvata vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia metsänomistajille.

Metsän tilanne ei kaikilla metsänomistajilla ole tiedossa, jolloin vaihtoehtojen hahmotukseen auttaa yhteinen metsäkäynti ammattilaisen kanssa. Metsien inventointitietoon (VMI) luotetaan, kun arvioidaan metsien tilaa.

Metsänomistajien nähtiin kaipaavan vaihtoehtoja, jotka ovat heidän arvomaailmalleen sopivia ja metsän kannalta realistisia toteuttaa niin biologisesti kuin teknisestikin. Metsän tilanne vaikuttaa keskeisesti siihen, mitä siellä voidaan tehdä ja tavoitella eri aikaväleillä. Sertifioinnit tai kaavoitus voivat myös vaikuttaa vapauksiin.

”Kun erilaiset rajoitteet on ensin katsottu, jäävät lopulta jäljelle aidot vaihtoehdot arvovalinnoille”, kiteyttää Kalle Vanhatalo Tapiosta pyöreiden pöytien viestin.

Metsänhoidon suositusten johto- ja ohjausryhmät käsittelivät tulokset

Metsänhoidon suositusten strategisesta ohjauksesta vastaava johtoryhmä sekä ohjausryhmä tarkastelivat pyöreiden pöytien tuloksia toukokuun tapaamisissaan. Analyysiä metsäalan tilanteesta pidettiin hyvänä.

Metsänhoidon ja -käytön kokonaiskestävyys on asia, jonka arviointiin vaikuttaa tarkastelijan arvopohja. Siten myös käsitys puolueettomasta neuvonnasta vaihtelee. Johto- ja ohjausryhmissä annettiin tuki pyöreän pöydän määritelmälle aidoista vaihtoehdoista – metsänomistajalle tulee esitellä keinoja, jotka ovat metsätilalla ja omistajalle käytännössä mahdollisia nyt ja pidemmällä aikavälillä. Katteettomia lupauksia ei pidä antaa.

Ammattilaisen pitää tunnistaa myös tilanne, jossa metsänomistaja ei halua vaihtoehtoja, vaan käytännön toteutuskeinoja tavoittelemansa tuloksen aikaansaamiseksi.

“Metsänhoidon suosituksissa kuvaamme metsänomistajan eri tavoitteisiin sopivia vaihtoehtoja ja niiden seurauksia arvoneutraalisti. Vaikka suosituksilla pyritään kokonaiskestävään metsätalouteen, emme tee valintoja omistajan puolesta”, kertoo metsänhoidon suositusten johtoryhmän puheenjohtaja Anne Ilola Tapiosta.

Ohjausryhmässä tuotiin esiin metsänhoidon suositusten suuri merkitys myös metsäneuvojien työn tukena. Esimerkiksi uusien tutkimustulosten arvostelu julkisuudessa hämmentää myös heitä. Suositusten valmistelussa yhdistetään aiemmat tutkimustulokset uudempiin ja tutkimusnäytön vahvuus arvioidaan.

Suosituksissa esitellään metsänomistajalle perusteltuja päätöspolkuja, joiden tuloksena on hänelle hyvinvointia tuottava metsä. Tämä kehitys on jatkumoa metsälain uudistukselle, jossa metsänomistajille annettiin lisää vapauksia. Suosituksissa metsänomistajaa ohjataan kestävyyteen esittelemällä eri toimenpiteiden vaikutuksia. Ohjausryhmässä korostettiin, että luonnon hyvinvointi toimii käsikädessä talouden kanssa, ei sen vastakohtana.

Pyöreissä pöydissä koottiin näkemyksiä myös syksyllä julkaistun www.metsanhoidonsuositukset.fi -sivuston toimivuudesta. Palvelua pidettiin hyvänä ja kehittämisehdotukset on toimitettu palvelun ylläpitäjille.

Metsänhoidon suositusten pyöreät pöydät ovat tapa hankkia tietoa suositusten käyttäjiltä

Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä -tapaamiset ovat osa metsänhoidon suositusten laadintaa. Niissä kootaan suositusten käyttäjien näkemyksiä metsänhoidon käytäntöjen kehittämistarpeesta omalla alueella sekä uusia ideoita, joilla suositukset saataisiin parhaiten osaksi päivittäistä päätöksentekoa.

Tapio toteutti toukokuussa kolme tapaamista, jotka jakautuivat maantieteellisesti eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen Suomeen. Virtuaalisen tilaisuuden etuna oli, että tapahtumaan pystyi osallistumaan kätevästi myös työn lomassa, kuten kaivinkoneen ohjaamosta tai metsästä. “Olemme läsnä kaikkialla”, todettiin.

Syksyllä 2021 Tapio kokoaa keskusteluun entistä laajemman joukon suositusten käyttäjiä.

“Kokemukset pyöreistä pöydistä ovat olleet erittäin hyviä. Niistä rohkaistuneena ryhdymme syksyllä rakentamaan yhteisöä, jonka kesken voisimme keskustella metsänhoidosta ja suosituksista vielä monipuolisemmin ja useammin. Suositusten käyttökelpoisuutta voidaan parantaa, kun saamme tietoa suoraan heiltä, jotka kohtaavat metsänhoidon valintatilanteita käytännössä”, kertoo asiantuntija Tarja Ollas Tapiosta.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaiselle metsätaloudelle ja osa kansallisen metsästrategian toteutusta. Palvelun toteutusta koordinoi Tapio.