Pidennetyn kiertoajan vaikutukset
8.2.2023
Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeessa on tuotettu kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään pidennetyn kiertoajan vaikutuksia. Katsaus keskittyy Suomessa ja pohjoismaissa julkaistuihin aihetta käsitteleviin tieteellisiin tutkimuksiin ja review-artikkeleihin.
Kirjallisuustarkastelu pidennetyn kiertoajan vaikutuksista
Timo Domisch ja Jari Hynynen, Luonnonvarakeskus
Kiertoaika tarkoittaa metsikön yhden puusukupolven kasvatusajan pituutta, eli aikajaksoa metsikön uudistamishetkestä päätehakkuuseen. Puuston kasvaessa taimikosta varttuneeksi metsiköksi puiden kasvu aluksi voimistuu nopeasti, mutta ikääntyessä kasvu alkaa alenemaan ja puuston alttius erilaisille tuhoille kasvaa ja luonnonpoistuma lisääntyy. Metsän kiertoajan optimaalinen pituus riippuu siitä, millaisia tavoitteita metsänkasvatukselle asetetaan.
Puuntuotannon näkökulmasta metsikön päätehakkuu on ajankohtainen silloin, kun puuston kasvu on hidastunut pienemmäksi kuin siihenastinen keskimääräinen kasvu. Taloudellisesti kannattavin kiertoaika on yleensä puuntuotannollista kiertoaikaa lyhyempi. Sen määrittäminen perustuu kiertoajan aikaisten nettotulojen nykyarvojen maksimointiin, jossa ratkaisevina tekijöinä ovat puun hinnat, metsätalouden kustannukset ja niiden ajankohdat, sekä metsänomistajan metsätaloudelle asettama tuottovaatimus.
Metsien monimuotoisuuden näkökulmasta edellisiä pidemmillä kiertoajoilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Puuston vanhetessa metsiin syntyy enemmän lahopuuta ja puiden koko kasvaa. Tällöin syntyy myös maisemahyötyjä, kun vuosittaiset uudistuspinta-alat vähenevät. Metsien hiilinielujen lisäämiseksi kiertoaikojen pidentäminen on arvioitu olevan yksi merkittävimmistä toimenpiteistä. Kiertoaikojen pidentämisellä on myös riskejä, jotka on otettava huomioon. Varsinkin kuusikissa tuhoriskit nousevat merkittävästi puuston vanhetessa. Männiköissä maltillisen kiertoajan pidentämisen (10–20 vuodella) tuhoriskit ovat yleensä pienemmät.
Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeessa on tuotettu kirjallisuuskatsaus, jossa käsitellään pidennetyn kiertoajan vaikutuksia lähinnä metsien puuston kannalta. Siinä ei käsitellä maaperän hiilivarastoja, metsistä korjatun puun käytön ilmastovaikutuksia, eikä hiilikauppaa tai mahdollisia hiilensidonnan kannustimia. Katsaus keskittyy Suomessa ja pohjoismaissa julkaistuihin aihetta käsitteleviin tieteellisiin tutkimuksiin ja review-artikkeleihin.