Ratkaisuja ilmastoviisaalle metsänomistajalle

Tutkimukseen pohjautuva tieto, ilmastokysymysten huomioiminen ja metsänhoidon laajempi keinovalikoima auttavat metsänomistajaa toteuttamaan metsänomistuksen tavoitteitaan. Metsänhoidon suositusten päivittäminen aloitettiin asiantuntijaseminaarilla.

Tieteiden taloon Helsingissä kokoontui 12. helmikuuta noin 70 metsäalan ammattilaista keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin ja metsätalouteen. Seminaari käynnisti metsänhoidon suositusten päivittämisen ilmastokestävän metsänhoidon mukaisiksi. Tilaisuuden tavoitteena oli nostaa esiin kysymyksiä ja näkökulmia, joiden pohjalta suosituksia voidaan täsmentää ilmastokestävyyden näkökulmat – sopeutuminen ja vaikutukset – huomioiden. Maa- ja metsätalousministeriön ja Tapio Oy:n järjestämässä tilaisuudessa teemoihin syvennyttiin asiantuntija-alustusten ja paneelikeskustelun kautta.

Seminaarin avannut Tapio Oy:n toimitusjohtaja Anne Ilola korosti ajankohtaisen, tutkitun tiedon tuomista metsänhoidon suosituksiin.

“Suositusten tavoitteena on antaa käytännönläheisiä, metsänhoidon jokapäiväiseen työhön linkittyviä toimintamalleja, jotka pohjautuvat tutkittuun tieteelliseen näyttöön. On tärkeää sisällyttää mukaan myös ilmastokestävyyden teemoja. Suositusten digitalisoinnin ansiosta uusin tieto on helppo pitää mukana.”

Metsät kytkeytyvät yhteiskuntarakenteeseen saakka

Metsien roolia ilmastoasioissa tulisi tarkastella huomattavasti laajemmin kuin hiilensidonnan kautta. Trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta oli yksi vuonna 2018 julkaistun hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin kirjoittajista. Hän muistutti, että metsillä on iso rooli paitsi energiantuotannossa myös lääketieteessä, ruokaturvassa sekä puhtaan veden saannissa.

“Tärkeintä globaalisti on pysäyttää metsäkato sekä lisätä metsien ennallistamista ja metsitystä”, Kanninen totesi.

Hänen mukaansa on myös olennaista ottaa huomioon metsien kytkennät yhteiskuntarakenteisiin ja sosioekonominen näkökulma – eli se, miten metsät ja niiden hoito vaikuttavat paikallisten ihmisten elämään.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikön Marja Kokkosen mukaan sosioekonominen näkökulma on huomioitu myös suomalaisessa metsäkeskustelussa.

“Suomalaisten metsäsuhteesta keskustellaan paljon. On tärkeää osallistaa metsäalan toimijoita ja kansalaisia, kun tehdään muutoksia metsien käsittelymenetelmiin, ja kertoa niiden vaikutuksista.”

Kokkosen mukaan metsät ja metsäsektori ovat Suomessa ratkaisujen tarjoaja, sillä metsät toimivat hiilinieluina. Kansallisen metsästrategian päivitys valmistui noin vuosi sitten, ja sen mukaisia hankkeita on jo käynnistetty.

Ilmasto lämpenee – riskit ja mahdollisuudet lisääntyvät

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suoraan paitsi puiden kasvuaikaan myös tuholaisten lisääntymiseen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen muistutti, että ilmasto muuttuu puiden elinaikana niin voimakkaasti, että metsien uudistamisessa tulisi huomioida jo seuraava ilmastotaso.

“Pitäisi arvioida, miltä kasvupaikka näyttää 50 vuoden kuluttua. Kuusi on pitkällä aikavälillä kaikkein huonoin valinta, sillä se ei kestä kuivuutta eikä myrskyjä. Mänty ja koivu ovat tässä suhteessa parempia”, Asikainen totesi.

Routajaksojen vähentyessä myrskytuhot yleistyvät, ja ilmaston lämmetessä esimerkiksi kaarnakuoriaisten lisääntymisedellytykset paranevat kasvattaen niiden aiheuttamien metsätuhojen riskiä. Toisaalta metsien kasvuvauhti on nopeutunut ilmastonmuutoksen myötä.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan puu on monipuolinen raaka-aine monille tuotteille, ja sillä voitaisiin korvata nykyistä enemmän fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

“Puun käytön vaikutukset hiilidioksidin sitojana olisi mahdollista kaksinkertaistaa nykyisestä uusien tuotteiden ja kierrätyksen myötä. Materiaalin näkökulmasta puun käyttö on ehdottomasti ilmastoteko.”

Esimerkkinä uusista tuotteista Harlin mainitsi puusta valmistetut tekstiilit.

“Puuvillaan tuotantomääriä ei ole kyetty kasvattamaan, joten puuvillaa korvataan tälläkin hetkellä polyesterilla, joka on yksi isoimpia mikromuovin lähteitä. Jos ojentaisin teille puupohjaisen tekstiilin ja pyytäisin vertaamaan sitä puuvillasta valmistettuun, niin väitän, että ette erottaisi niitä toisistaan”, Harlin totesi kuulijoille.

Ilmastotekoja todella tarvitaan, jos lämpeneminen halutaan pysäyttää. Liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä Suomen luonnonsuojeluliitosta painotti, että aikaa ei ole hukattavaksi. Jos yhdellä sektorilla poljetaan paikallaan, joutuvat muut sektorit kompensoimaan hidastelua.

“Myös metsäsektorilla tarvitaan luutuneiden käsitysten ravistelua ja ajattelutavan muutosta. Metsänomistajat tarvitsevat opastusta ja lisää tietoa.”

Hölttä muistutti, että hyvin usein metsänhoidon toimenpiteet kulkevat käsi kädessä metsän monimuotoisuuden kanssa.

Metsänomistaja voi olla ilmastosankari

Asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen äänen pääsivät paneelikeskustelun osallistujat. Panelistien puheenvuoroissa useimmin toistuvia teemoja olivat erilaisiin riskeihin ja tuhoihin varautuminen, puusta valmistettavat uudet tuotteet ja niiden kehitystyö, metsänhoidon suositusten digitalisointi sekä ilmastoviisas metsänhoito.

“Yksi keskeinen teema on monitavoitteisuus. Valintakysymyksiä ovat esimerkiksi panostaminen suojeluun, talouteen, hiilensidontaan tai virkistyskäyttöön. Mutta se ei ole valinta, miten sopeutetaan metsä nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. ”Tunne metsäsi” on tästä syystä mielestäni tärkeä huomio metsänomistajille”, maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen arvioi.

“Kasvupaikan mukainen metsänhoito on tärkeää. Hyvin kasvava metsä myös sitoo hyvin hiiltä. Riskienhallinnan näkökulmasta on hyvä huomioida puulajien vaihtelu”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola sanoi.

Panelistit painottivat, että metsähoidon suositusten laadinnassa tulisi huomioida ilmastoviisaat ratkaisut ja tarjota riittävästi erilaisia vaihtoehtoja. Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelän mukaan suositusten päivittämisessä pitäisi laajentaa näkökulmaa myös turvemaihin ja puusta valmistettaviin tuotteisiin.

“Omistajan mahdollisuus vaikuttaa metsänsä käyttöön tulee säilyttää, mutta suosituksiin pitää tuoda mukaan myös sopeutumisen ja hillinnän näkökulmia. Metsänhoidon suositusten digitalisointi mahdollistaa jatkossa tiedon saamisen entistä helpommin”, lupasi Tapio Oy:n liiketoimintajohtaja Olli Äijälä.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mielestä tällä hetkellä tärkeintä olisi kasvattaa hiilinieluja.

“Metsänhoidon suosituksissa tulee kertoa erilaisista tavoitteista ja tarjota konkreettiset tavat niiden saavuttamiseksi. Metsänomistaja voi olla myös ilmastosankari.”

Teksti ja kuvat tapahtumasta: Jani Kohtanen

Diaesitykset ja sosiaalinen media

Diaesitykset tapahtumasivulla: Ilmasto ja Metsänhoidon suositukset -aloitustilaisuus →
Keskustelu Twitterissä: #IlmastokestäväMetsä →