Mitä on talousmetsien luonnonhoito?

20.12.2022

Lauri Saaristo, Johtava asiantuntija

Talousmetsien luonnonhoito on aiemmin määritelty metsänhoidon suosituksissa toimintana, joilla toteutetaan puuntuotannolle rinnakkaisia tavoitteita metsänkäsittelyssä. Tätä määritelmää on haastettu useasta eri syystä, joista yksi on ilmastonmuutos. Uusi määritelmä luonnonhoidolle hyväksyttiin metsänhoidon suositusten johtoryhmässä syksyllä 2022.

Metsiä on käsitelty Suomessa jo ainakin tuhannen vuoden ajan. Toistaiseksi pitkäaikaisin käytössä ollut syy hakata metsiä laajalti on ruoantuotanto, johon tähdättiin kaskiviljelyn käytännöillä sekä raivaamalla lehtoja pelloiksi. Tehokas puun tuottaminen teollisuuden raaka-aineeksi kohosi metsien käytön valtakunnalliseksi tavoitteeksi vasta runsaat sata vuotta sitten.

1900-luvun loppupuolelle tultaessa ymmärrettiin, että jos metsiä käsitellään yksipuolisesti puuntuotannon tavoitteen kautta, moni muu tärkeä asia jää saamatta. Eliöstö uhanalaistuu, vesistöjen tila heikkenee, virkistyskäytön edellytykset vähenevät ja maisemat muuttuvat yksitoikkoiseksi. Näiden asioiden korjaamiseksi kehitettiin liuta toimia, jotka liitettiin osaksi jokapäiväistä toimintaa metsässä. Talousmetsien luonnonhoito oli syntynyt jotain uutta siihenastisen metsänhoidon rinnalle!

Kaikkien metsäalalla piti omaksua uudet toimintatavat ja tätä urakkaa varmasti helpotti, että uudelle asialle oli nimi. Jälkeenpäin on pohdittu, olisiko sittenkin ollut parempi, että uudet tavoitteet ja käytännöt oltaisiin mielletty osaksi metsänhoitoa? Ymmärsikö osa väestä asian siten, että yhteen tavoitteeseen suuntaavaa ja muut arvot sivuuttavaa metsänhoitoa voidaan jatkaa sellaisenaan, kunhan vain muistaa liimata päälle hieman luonnonhoitoa niin, että sertifioinnin vaatimus täyttyy?

Koko ajan on myös pitänyt korostaa, että hyvä metsänhoito on hyvää luonnonhoitoa ja päinvastoin. Monet metsänhoidossa omaksutut tavat ovat aivan keskeisiä metsäluonnon monimuotoisuuden säilymiselle. Ja luonnonhoidon tuoma monimuotoisuus tukee monin tavoin metsien terveyttä ja puuston kasvukykyä.

Metsänhoidon ja luonnonhoidon erottelua on siis syytä välttää. Ja luonnonhoitoa on tarkemmin ajateltuna mahdotonta nähdä asiana, jonka vaikutukset koskisivat vain puuntuotannolle rinnakkaisia tavoitteita. Monimuotoisuuden merkitys talousmetsien ilmastokestävyydelle korostaa tätä näkökulmaa entisestään.

Kuluvana vuonna käynnistyi ekologiseen kestävyyteen liittyvien metsänhoidon suositusten uudistaminen. Työssä lähdettiin liikkeelle periaatteista. Myös talousmetsien luonnonhoidon käsite otettiin kriittiseen pohdintaan. Käsite päätettiin säilyttää, koska se on erittäin vakiintunut ilmaisu metsäalla sekä ammattilaisten että metsänomistajien keskuudessa. Lähes kaikki tuntevat metsäalan luonnonhoitokortin tai tietävät, mitä tuloksia luonnonhoidon laadunseuranta tuottaa.

Luonnonhoidon määritelmä kuitenkin uudistettiin metsänhoidon suosituksiin. Nykyään talousmetsien luonnonhoito on määritelmän mukaan luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Luonnonhoito ei kuitenkaan ainoana asiana vaikuta monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin.

Ennen kuin luonnonhoitoa tehdään, metsänomistaja tekee metsänkäytön valintoja muun muassa metsikön kiertoajasta, käsittely- ja kasvatustavasta tai hän voi päättää siirtää koko metsän suojeluun. Nämä päätökset voivat olla monimuotoisuuden ja vesistövaikutusten kannalta yhtä lailla merkittäviä, kuin metsikön käsittelyssä toteutuvat luonnonhoidon keinot. Muutosten ansiosta metsänhoidon suositukset pystyvät aiempaa selkeämmin opastamaan metsänomistajaa omien luontoon liittyvien tavoitteiden toteutuksessa.

 

Logo: metsänhoidon suositukset.

”Metsänhoidon suositukset – luonnonhoito” -hankkeessa uudistetaan 2022–24 talousmetsien luonnonhoidon suositukset, joiden avulla metsänomistaja voi ylläpitää ja vahvistaa metsiensä ekologista kestävyyttä.

Luonto, eli luonnon monimuotoisuus ja vesien puhtaus, kuvataan metsänhoidon toimenpiteissä yhtenä neljästä päätöksenteon elementeistä. Muut kolme ovat talous, virkistyskäyttö ja ilmastonmuutoksen hillintä. Ks. esimerkiksi Soiden ennallistaminen, päätöksenteko.