Miten ja minkälaisissa metsissä pidennettyä kiertoaikaa käytetään? Paikkatiedolla lisää tietoa
13.11.2023
Pidennetty kiertoaika on nopea tapa hiilivarastojen kasvattamiseksi. Siitä, miten paljon pidennettyä kiertoaikaa jo käytetään Suomen yksityismetsissä ei tähän saakka ole ollut kattavaa tietoa. Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät hiilensidonnassa (PIKMA) -hanke pyrkii vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Miten laajasti pidennettyä kiertoaikaa toteutetaan ja minkälaisissa metsissä?
- Toteutetaanko pidennettyä kiertoaikaa sille soveltuvilla kohteilla?
PIKMA-hankkeessa toteutetaan paikkatietoanalyysinä kartoitus Uudenmaan ja Kainuun nykyisistä ja potentiaalisista pidennetyn kiertoajan kohteista. Siitä, mitä pidennetty kiertoaika tarkoittaa, ei ole olemassa virallista määritelmää. Hankkeessa pidennetty kiertoaika on määritelty tarkoittavan metsänkasvatusta, jossa käytetään metsänhoidon suosituksia pidempiä kiertoaikoja.
Pidennettyä kiertoaikaa voidaan toteuttaa määrätietoisesti kiertoajan alusta saakka suunnittelemalla mm. harvennusten määrä, ajoitus ja voimakkuus pidennetyn kiertoajan näkökulmasta. Toisaalta metsä on voinut jäädä ilman harkittua päätöstä aktiivisen metsänhoidon ulkopuolelle, ja on ajan kuluessa jo ohittanut metsänhoidon suositusten mukaisen uudistamisajankohdan. Varsinkin jälkimmäisessä tapauksessa voi olla, että metsä ei kuitenkaan ole kovin hyvin soveltuva pidennetylle kiertoajalle, esimerkiksi kasvavan metsätuhoriskin vuoksi. Sitä, minkälaisissa metsissä pidennettyä kiertoaikaa on tähän saakka toteutettu, ei ole selvitetty aikaisemmin. Nyt pyritään selvittämään, minkälaisilla kohteilla pidennettyä kiertoaikaa käytetään ja ovatko ne menetelmälle hyvin soveltuvia vai soveltumattomia. Lisäksi kartoitetaan miten paljon potentiaalisia, hyvin soveltuvia kohteita olisi.
PIKMA-hankkeessa toteutettavassa paikkatietoanalyysissä keskitytään yksityisten metsänomistajien metsiin. Maakuntatason paikkatietoanalyysissä käytetään ensisijaisena aineistona Suomen metsäkeskuksen ylläpitämää avointa metsävaratietoa. Sen lisäksi käytetään myös muita avoimesti saatavilla olevia paikkatietoaineistoja sekä metsänhoidon suosituksia.
Uudenmaan ja Kainuun maakuntien alueelta kartoitetaan kaikki sellaiset metsikkökuviot, joita voitaisiin potentiaalisesti käyttää pidennettyyn kiertoaikaan sekä kuviot, joissa on jo ylitetty metsänhoidon suositusten uudistamisläpimittarajat. Uudistamisläpimitan ohittaneet alueet jaetaan vielä kuviotietojen perusteella kahteen ryhmään: soveltuviin sekä soveltumattomiin pidennetyn kiertoajan alueisiin. Se, onko metsikkökuvio soveltuva pidennetyn kiertoajan käyttöön, määritellään ensisijaisesti pääpuulajin sekä kasvupaikkaluokan perusteella, esimerkiksi kuivahkot mäntykankaat. Suomen metsäkeskus tarkistaa kartoitettujen kohteiden tarkkuuden maastotyönä.
Paikkatietoanalyysin tulosten avulla saadaan lisätietoa siitä, miten laajasti pidennettyä kiertoaikaa tällä hetkellä käytetään. Nykyisten soveltuvien ja soveltumattomien pidennetyn kiertoajan kohteiden avulla voidaan myös tulkita taustalla piileviä syitä pidennetyn kiertoajan käyttöön, esimerkiksi kuinka suuri osa kohteista on suojeltuja tai vaikuttaako taajaman tai vesistön läheisyys uudistamisen viivästymiseen. Tietojen perusteella voidaan suunnitella tarvittavia toimenpiteitä tai kohdistaa neuvontaa ja ohjeistusta. Kartoitusmenetelmä sekä kartoituksen tulokset ja johtopäätökset julkaistaan kaikille vapaaseen käyttöön syksyllä 2024.
Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.
