Miten taklata kuusikoiden tuhot muuttuvassa ilmastossa?

Kirjanpainaja ja juurikääpä ovat jo nyt vakavasti otettavia uhkia Suomen metsätaloudelle. Niiden aiheuttamiin riskeihin voidaan varautua ja ottaa oppia maista, joita tuhot ovat kurittaneet enemmän. Suomeen ollaankin luomassa toimintamallia, jonka tavoitteena on pitää kuusikoiden tuhot mahdollisimman alhaisina.

Ruotsissa tuhot ovat massiivisia. Kirjanpainajatuhot ovat nelinkertaistuneet 2010- luvulla verrattuna 2000-lukuun. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) mukaan kirjanpainaja on aiheuttanut Ruotsissa noin 8 miljoonan kuutiometrin tuhot vuonna 2020 ja saman verran vuonna 2021. Ennusteiden mukaan tuhot tulevat Ruotsissa jatkumaan laajoina myös vuonna 2022, vaikka kesästä tulisikin kirjanpainajan kannalta epäedullinen eli viileä ja sateinen. Osasyy tälle on, että tuoreita, kirjanpainajan asuttamia tuhopuita ei ole pystytty poistamaan metsästä halutussa laajuudessa.

Edellinen Ruotsin huomattava kirjanpainajaepidemia oli 70-luvulla, jolloin noin 4 miljoona kuutiota puuta tuhoutui Värmlannissa 11 vuotta kestävän joukkoesiintymän aikana. Silloisen tuhon syynä oli huono metsähygienia: kuorellisen puutavaran varastoiminen autoteiden ja uittoväylien varrella, yhä järeämpien latvusten jättäminen metsään sekä tuulenkaatojen korjaamatta jättäminen. Lisäksi metsäautoteiden verkosto oli harvempi kuin nykyisin.

Nykyään metsähygienia on huomattavasti paremmalla tasolla ja nykyisen epidemian syy onkin 2010-luvun myrskyt ja lämpimät kesät. Erityisesti ennätyskuiva kesä 2018 muistetaan myös metsäpaloista. Tammikuun 2019 Alfrida-myrskyn aiheuttamat tuhot lisäsivät entisestään kirjanpainajalle sopivaa lisääntymisympäristöä.

Ruotsissa kuusituhoja hallintaan toimijoiden välisellä yhteistyöllä

Ruotsissa on reagoitu kuusikoiden tuhotilanteeseen laajalla Stoppa Borrarna-yhteistyöprojektilla. Hanketta johtaa Skogsstyrelsen ja viranomaisista ovat mukana tuhoalueen lääninhallitukset. Julkisin varoin rahoitettu hanke päättyy tänä vuonna.

– Hankkeessa on mukana noin 20 organisaatiota edustaen tutkimusorganisaatioita, että käytännön toimijoita kuten metsäyhtiöitä ja metsänomistajajärjestöjä, kertoo Stoppa Borrarna-projektin vt. projektipäällikkö Patrik Karlsson.

Stoppa Borrarna: monitavoitteista tuhojen ennakointia

Stoppa Borrarna (”pysäytä kuoriaiset”) -hankkeen tarkoituksena on tuhojen leviämisen hidastaminen luonnonhoitoa ja kulttuuriperintöä vaarantamatta sekä metsien taloudellisten arvojen turvaaminen. Lisäksi hankkeessa kehitetään tuhojen inventointia ja seurantaa.

– Stoppa Borrarna -hankkeen myötä eri toimijoiden yhteistyö on osoittautunut arvokkaaksi tilanteessa, jossa tuhojen laajuus vaatii koordinointia ja yhteistyötä monen toimijan kesken, lisää Patrik Karlsson.

Hankkeeseen kuuluu metsänomistajille ja toimijoille tarkoitettua neuvontaa suositeltavista toimenpiteistä kirjanpainajatuhoja löydettäessä ja pitkän tähtäyksen ehkäisevistä toimenpiteistä. Suositellut toimenpiteet kaarnakuoriaisten iskeydyttyä ovat tuttuja: vielä tuoreiden vaurioituneiden puiden poistaminen ajoissa metsästä ja varastoitavan puutavaran suojaaminen esimerkiksi kuorimalla.

Kuusen kanssa tarkkana myös tuoreilla kankailla

Kuusen kuivuusstressi pahentaa kirjanpainajatuhoja. Kuuselle liian karu ja kuiva kasvupaikka voi aiheuttaa sen, että puu ei kykene muodostamaan tarpeeksi pihkaa puolustukseksi kirjanpainajaa vastaan. Tällöin tuhot edelleen leviävät. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa on kiinnitetty huomiota kuusen viljelyyn liian karuille kasvupaikoille.

Kuusen mahdollinen kuivuusstressi ja sitä seuraava kohonnut kirjanpainajatuhojen riski savimaalla ja turvemaalla on mielenkiintoinen yksityiskohta. Tähän on kiinnitetty huomioita erityisesti alueilla, joilla alkukesän kuivuus korostuu, kuten eteläisen Ruotsin itärannikolla. Tämä riski on hyvä huomioida myös eteläisen Suomen metsätalouskäytössä olevilla savikoilla ja miettiä tarkkaan kuusen istuttamista. Pitkän tähtäyksen ehkäisevät toimenpiteet kuulostavat myös tutuilta suomalaisesta näkökulmasta: kuusettumisen torjuminen, erityisesti välttäen kuusen viljelyä kuivuudelle alttiilla kasvupaikoilla ja sekametsien suosiminen.

Neuvontamateriaalissa nostetaan esille myös riskikohteiden kiertoajan lyhentäminen ja kiertoajan loppupuolen harvennusten välttäminen. Huomionarvoisina yksityiskohtina ovat toimenpiteet, joilla voidaan edistää kirjanpainajan luontaisten vihollisten esiintymistä eri-ikäisillä lahopuilla.

Mitä Suomessa voidaan tehdä toisin?

Yhteistyö ruotsalaisten toimijoiden kanssa antaa hieman etumatkaa kuusituhojen hallintaan. Meillä on edelleen mahdollisuuksia vaikuttaa kuusikoiden tuhoihin ja välttää Ruotsin kaltainen paheneva tilanne. Takavuosien metsänhoitoa tai ilmaston kehitystä ei voi muuttaa, mutta erityisesti näihin kohtiin tulisi kiinnittää huomioita:

• Neuvonta: tähän tulee panostaa jo ennen tuhoja
• Lisää resursseja: tuhojen inventointi ja seuranta on pidettävä säännöllisesti tapahtuvana ja ajan tasalla
•  Kuusettuminen: kuusen istutus kasvupaikalle, jossa se viihtyy myös tulevaisuuden muuttuvissa oloissa
• Uudenlainen ajattelu: pidemmällä aikavälillä tulee miettiä toimenpiteitä, jotka hyödyttävät kirjanpainajan vihollisia
• Sekapuustoisuus: tämä on yksi merkittävimmistä keinoista ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja kirjanpainaja- sekä juurikääpätuhojen hallintaan

– Yksistään juurikäävästä johtuva kuusentyvilaho on taloudellisesti merkittävä sienitauti aiheuttaen vuosittain jopa kymmenien miljoonien eurojen taloudellisia tappioita. Tulevien kuusituhojen ennakoimiseksi tulee varmistaa toimijoiden välinen tiedonkulku ja pyrkiä vaikuttamaan tuhon jokaiseen vaiheeseen, kertoo professori Jarkko Hantula Luonnonvarakeskuksesta.

Tulossa: työpaja ja uutta tietoa metsänhoidon suosituksiin

SPRUCERISK-hanke järjestää syyskuussa 2022 työpajan, jossa pyydetään sidosryhmien näkemyksiä Suomeen laadittavan tuhojen ennakoinnin ja torjunnan toimintamallista. Toimintamallin tavoitteena on parantaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Työpajan tuloksista saat myöhemmin lisää tietoa hankkeen kotisivuilta.

Yhtenä keskeisenä osana SPRUCERISK hanketta on myös tuottaa uutta tietoa meneillään olevaan metsänhoidon suositusten päivitystyöhön.

SPRUCERISK-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.