Monimetsän koulutuksessa tutustuttiin luonnonhoitoon Paltamossa

28.6.2021

Monimetsä järjesti metsä- ja luontoalan ammattilaisille luonnonhoidon koulutusta Paltamon metsissä 17.6.2021. Mukana oli ilahduttavan paljon erityisesti paikallisten metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijoita. Kouluttajina toimivat Lauri Saaristo Tapiosta sekä Sanna Kotiharju ja Matti Välimäki Suomen metsäkeskuksesta.

Koulutus aloitettiin metsäautotien päässä sijaitsevalta kääntöpaikalta, missä havaittiin myös ensimmäinen luonnonhoidon kohde. Entiselle puiden varastopaikalle oli kasvanut nuori lepikko. Tulevaisuudessa lepän sekaan kasvaa kuusta, jolloin paikasta tulee ihanteellinen suojatiheikkö ja ruokailupaikka uhanalaiselle pyylle.

Autojen takana näkyvä lepikko on pyylle hyvä suojatiheikkö tulevaisuudessa. Usein lepikkoa syntyy juuri kääntöpaikoille ja muille avoimille kohdille.

Kääntöpaikalta lähdettiin siirtymään syvemmälle metsään. Seuraavalla kohteella metsäammattilaiset saivat itse pohtia, mitä luonnonhoidon toimenpiteitä paikalla oli tehty. Esiin nousi melko tyypillisiä keinoja, kuten säästöpuuryhmät, lahopuu ja sekapuustoisuus.

Kohteelta löytyi myös pienialainen luonnontilainen suo. Suotyypin määrittäminen oli hieman haastavampaa, ja metsäammattilaisilta jäikin huomaamatta, että kyseessä oli metsäkortekorpi, joka on metsälain 10§:n perusteella suojeltava luontokohde. Kymmenisen vuotta sitten hakatun leimikon luonnonhoidon toimet oli aivan oikein keskitetty luontokohteen yhteyteen, muun muassa säästöpuuryhmä oli rajattu avohakkuukuvion reunaan suohon rajautuen.

Metsäkortekorpi on metsälain 10 §:n perusteella suojeltava luontokohde.
Kymmenisen vuotta sitten hakatun avohakkuukuvion säästöpuuryhmä oli keskitetty kuvion reunaan rajautuen luonnontilaisen kaltaiseen suohon.

Luontokohde oli löytynyt vasta saman päivän aamuna, kun kouluttajat kävivät maastossa tarkistamassa kohteet. Kyseiset suotyypit lisättiin metsälakiin suojeltaviksi kohteiksi vasta vuonna 2013, minkä takia kohde ei ollut päätynyt METE-kartoituksen yhteydessä Suomen metsäkeskuksen pohjatietoihin.

─ Leimikon suunnittelun yhteydessä kosteat painanteet kannattaakin aina käydä tarkistamassa maastossa, kehottaa Sanna Kotiharju Metsäkeskuksesta.

Matti Välimäki Metsäkeskuksesta totesi, että olemassa olevalla paikkatiedolla on suuri merkitys leimikon suunnittelussa. Hän esitteli ArcGIS explorer -sovellusta, joka on ladattavissa sovelluskaupoista ilmaiseksi älypuhelimeen. Sovelluksesta löytyy muun muassa kosteusindeksi, joka näyttää maaston kosteat kohdat kartalla.

Seuraavaksi metsäammattilaiset pohtivat lahopuun merkitystä. Kohteella lahopuun jatkuvuuden todettiin olevan hyvin turvattu – alueelta löytyi eri-ikäistä lahopuuta, monia eri puulajeja ja sekä pystypökkelöitä että maalahopuuta. Myös lahopuu oli järkevästi keskitetty säästettävän luontokohteen yhteyteen, jotta sen säilyvyys on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. Luonnonhoidon keskittäminen on metsänomistajalle myös kustannustehokasta.

Esimerkkikohteella oli paljon eri-ikäistä ja eri puulajeista koostuvaa lahopuuta – järeitä maapuita, pystypökkelöitä ja sekä pitkälle maatuneita puita että hiljattain kuolleita tuulenkaatoja.

Matkalla seuraavalle kohteelle ohitettiin vanha tervahauta, joka luokitellaan kulttuuriperintökohteeksi. Kulttuuriperintökohteiden tunnistaminen ja säilyttäminen on tärkeää. Hakkuissa tällaisilta kohteilta tulisi varovasti poistaa kaikki elävät puut ja pensaat, jotta kohde säilyisi ennallaan ja merkkinä muinaisista elinkeinoista.

Kulttuuriperintökohteet kuten tervahaudat tulisi säilyttää avoimina. Vastoin suosituksia kuvassa näkyvälle kohteelle oli jätetty säästöpuuryhmä.

Seuraavaksi saavuttiin varttuneeseen kasvatusmetsään. Metsän läpi virtasi puro, jonka varrella kasvoi rehevää lehtokasvillisuutta. Puro on talousmetsissä melko usein vastaan tuleva luontokohde. Puro tulisi huomioida metsänkäsittelyssä jättämällä sen ympärille puustoinen suojavyöhyke suojelemaan pienvesistöä kiintoainekselta ja ravinnekuormitukselta. Puron yhteyteen on samalla järkevää keskittää myös kuvion muita luonnonhoidon toimenpiteitä, kuten lahopuuta ja lehtipuita.

Purot ovat talousmetsissä usein vastaantulevia luontokohteita. Ne tulee huomioida metsänkäsittelyssä, huolimatta siitä onko kyse metsälain 10§:n suojeltavasta kohteesta vai ei.

Lauri Saaristo Tapiosta korosti, että metsän- ja luonnonhoidon toimet tulisi aina suunnitella kohdekohtaisesti ja kokonaisuus huomioiden.

─ Metsät ovat erilaisia, ja kuhunkin lähdetään toteuttamaan luonnonhoidon toimia sekä metsänomistajan tavoitteiden että metsän olemassa olevien rakennepiirteiden pohjalta. Laki ja sertifiointi määrittävät minimivaatimukset luonnonhoidolle, mutta metsänomistaja voi aina tehdä myös enemmän, Saaristo kertoo.

Saaristo kiittelee vielä osallistujia aktiivisuudesta.

─ Hienoa, että koulutuksessa oli paljon ammattilaisia mukana! Metsäasiantuntija on metsänomistajalle yksi tärkeimmistä tietolähteistä. Sen takia tällaiset koulutukset ovat tärkeitä, hän toteaa.

Monimetsä järjestää maksuttomia koulutuksia myös metsänomistajille. Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkkejä pidetään elo-syyskuussa eri puolilla Suomea. Ilmoittautuminen ja lisätietoja löytyy Metsäkeskuksen tapahtumakalenterista.

Kuvat ja teksti: Asta Valamo

  • Lauri Saaristo
  • Johtava asiantuntija
  • lauri.saaristo(at)tapio.fi
  • +358 40 573 9168