Pidennetty kiertoaika — uhka vai mahdollisuus?

Pidennetty kiertoaika ei ole täysin uusi juttu. Sitä toteutetaan suomalaisissa metsissä, usein kylläkin tiedostamatta. Hyvin suunniteltu toteutus auttaa saavuttamaan samanaikaisesti erilaisia tavoitteita. Tähän kaivataan kuitenkin enemmän tietoa ja sitä PIKMA-hanke tuottaa.

Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa (PIKMA) -hankkeessa selvitettiin metsänomistajien, metsäammattilaisten ja puutuoteteollisuuden edustajien näkemyksiä pidennetyn kiertoajan käyttöönotosta Suomessa. Tässä blogissa pureudutaan erityisesti metsänomistajien ja metsäammattilaisten näkemyksiin.

Mikä pidennetty kiertoaika?

Pidennetyllä kiertoajalla ei tunnu olevan selkeää määritelmää. Yleisimmin sillä tarkoitetaan metsänkasvatusta, jossa sovelletaan pidempiä kiertoaikoja kuin mitä metsänhoidon suosituksissa kuvataan.

Pidennetyn kiertoajan soveltaminen tarkoittaa muutakin kuin päätehakkuun lykkäämistä. Siihen on syytä varautua hyvissä ajoin ennen päätehakkuuta huomioiden harvennusten ajoitukset ja harvennuskerrat sekä harvennustavat ja -voimakkuudet.

Hankkeen tavoitteina onkin mm. tunnistaa soveltuvimmat kohteet pidennetyn kiertoajan kasvatukselle sekä ns. no-go kohteet, määritellä kohdetyypeille tavoitellut pidennetyt kiertoajat ja kuvata pidennetyn kiertoajan menetelmiä (harvennukset, uudistamisketjut).

Kaiken kaikkiaan hanketyön tuloksena kiertoajan pidentämisen määrittely selkeytyy, mikä oli myös yksi toivomus vastaajien keskuudessa.

Pidennetty kiertoaika — maisema- ja monimuotoisuushyödyt korostuvat

Usein pidennetyn kiertoajan kohdevalinnan taustalla ei ole taloudelliset syyt, vaan kohteet valikoituvat metsien maisemallisten arvojen vuoksi tai metsät tukevat alueen matkailutoimintaa. Esimerkiksi kesämökin viereinen metsä koetaan maisemallisesti arvokkaaksi. Kuntametsissä pidennettyä kiertoaikaa käytetään yleisemminkin, koska virkistyskäyttö ja asukastyytyväisyys ohjaa myös metsiä koskevia päätöksiä.

Pidennetyn kiertoajan hyötyjä monimuotoisuuden kannalta voivat olla esimerkiksi lahopuun ja vanhojen metsien piirteiden lisääntyminen. Korkeat monimuotoisuusarvot omaavat metsät, jotka eivät kuitenkaan kuulu suojelun piiriin, listattiin hyviksi kohteiksi. Tällaisissa kohteissa on mahdollista tavoitella monimuotoisuus-, ilmasto- ja virkistyskäyttöhyötyjä. Sopivan kiertoajan löytäminen niin, että samanaikaisia hyötyjä saadaan maksimoitua, on monen vastaajan mielestä kuitenkin hankalaa.

Ilmastohyödyistä tarvitaan lisää tietoa

Viime aikoina on otettu esille myös hiilivaraston kasvattaminen ja hiilinielukysymykset. Useiden vastaajienkin mielestä kiertoaikoja pidennettäessä metsän hiilivarasto on mahdollista säilyttää pidempään ja jopa kasvattaa sitä. Tämän lisäksi pidennetty kiertoaika mahdollistaa järeän puuraaka-aineen tuotoksen lisäämisen ja erikoispuun kasvatuksen. Tällöin puuta voidaan käyttää pitkään hiiltä varastoiviin tuotteisiin.

Sen sijaan hiilinielukysymys aiheuttaa enemmän epätietoisuutta. Vaikutukset pelkästään puuston hiilinieluihin koettiin hankaliksi, etenkin kun vaikutuksia tulisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Kun pyritään huomioimaan maaperävaikutuksia, menee kuvio vielä monimutkaisemmaksi. PIKMA-hanke tulee selkeyttämään myös näitä kysymyksiä.

Metsätuhoriskit tulee huomioida

Pidennettyyn kiertoajan ilmastovaikutuksista puhuttaessa monella mörkönä kummittelee metsätuhot, syystäkin. Erityisesti kirjanpainajien ja juurikäävän kolkutellessa ovella on pidennetyn kiertoajan kohdevalinnat yhä tärkeämpiä. Kaikissa metsissä kun ei kannata pidentää kiertoaikaa. Siksi haluamme selvittää mihin kohteille pidennetty kiertoaika sopii ja miten metsä pitää valmistaa kiertoajan pidentämiseen.

Metsistä halutaan pitää hyvää huolta

Haastatteluissa nousi selkeästi esille, että metsien pitäminen hyvässä kunnossa ja elinvoimaisina on yksi tärkeimmistä tavoitteista tehtäessä kestäviä metsänhoidollisia päätöksiä. Oman metsän aktiivinen tarkkailu on keino pysyä selvillä metsän kunnosta.

Haastatteluissa tuli esille esimerkki myös kiertoajan lyhentymisestä ja metsätuhojen ketjuttumisesta. Naapurin tekemä avohakkuu voidaan kokea uhkana oman metsän elinvoimaisuudelle ja metsänomistaja voi päätyä hakkaamaan metsänsä mahdollisten tuulenkaatojen ja kirjanpainajien pelossa. Tällöin alun perin tavoiteltu kiertoaika päinvastoin lyhenee. Myös silloin metsä on saanut väistyä, jos tuulenkaatoja ei ole saatu korjattua nopeasti pois. Metsänomistajalle mielenrauhaa on tuonut tällöin koko metsän hakkaaminen.

”Luonnon kanssa on elettävä”, summasi eräs aktiivisesti metsäänsä tarkkaileva metsänomistaja. Hän toteuttaa pidennettyä kiertoaikaa omalla tilallaan pyrkien samalla kasvattamaan monimuotoisuushyötyjä ja vähentämään metsätuhojen vaikutuksia. Hänelle metsien tuottama taloudellinen hyöty ei ollut hänen ensisijainen tavoite.

Uhka vai mahdollisuus?

Haastattelujen perusteella pidennetty kiertoaika tarjoaa sekä uhkakuvia että mahdollisuuksia monipuoliseen metsänhoitoon. Vaikka Suomessa pidennettyä kiertoaikaa toteutetaan usein tiedostamatta, niin sen tiedostetulle käyttöönotolle on selvää innokkuutta.

Toimenpiteellä nähdään mahdollisuuksia useiden tavoitteiden samanaikaiseen toteuttamiseen. Jos metsässä on pidennetty kiertoaikaa, se antaa enemmän valinnan vaihtoehtoja metsän tulevalle käytölle. Näin ollen metsänomistajan omien tavoitteiden vaihtaminen helpottuu.

Uutta tietoa tulossa!

Lähitulevaisuudessa hanke ojentaa auttavan kätensä uhkakuvien poistamiseen. PIKMA-hanke nimittäin tuottaa tietoa parhaista kohteista ja kasvatusstrategioista. Tietoa syötetään myös metsänhoidon suosituksiin. Hanke järjestää syksyllä työpajan, jossa jatketaan aktiivista keskustelua pidennetyn kiertoajan käyttöönotosta.  Hanketta toteutetaan Tapion, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsäkeskuksen yhteisvoimin.

Pidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.