Soiden luontoarvoja parannetaan palauttamalla vesiä suojelluille soille

Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa kartoitettiin tänä vuonna yli 50 vesien palauttamiseen soveltuvaa suojelusuota. Kohteilla arvioitiin veden palauttamisen vaihtoehtoja mittaamalla maanpinnan korkeuksia johdeojien sijaintia varten. Hanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021–2030, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita.

Monet suot ovat kuivuneet niitä ympäröivien ojitusten seurauksena. Soiden kuivuminen vähentää suoluonnosta riippuvaisten eliöiden määrää, jolloin luonnon monimuotoisuus heikentyy. Esimerkiksi suolintujen määrä on vähentynyt niille sopivien elinympäristöjen, soiden rimpipintojen kutistuessa. Soiden vesitaloutta pyritään palauttaa ennallistamisella mahdollisimman lähelle luonnollista tilaa, jolloin suon luontoarvot paranevat. Vesienpalautuksella on positiivisia vaikutuksia myös vesistöihin, sillä suot suodattavat niiden läpi kulkevan veden ravinteita ja tasaavat alapuolisten vesistöjen tulvahuippuja.

Maastossa toteutettavilla maanpinnan mittauksilla pyritään estää suolle toteutettavasta vedenpalautuksesta mahdollisesti aiheutuvat vettymisriskit talousmetsässä, mikäli sellainen on suojelusuon läheisyydessä. Talousmetsään tavoitellaan vähintään 40 cm kuivavara (vedenpinnan syvyys), joka on puuston kasvulle riittävä. Usein suojelusuohon rajoittuu ojitettua kitu- ja joutomaata, jolla ei ole metsänkasvatuksellista arvoa. Näillä alueilla maanomistajan tulisi miettiä onko kitu- ja joutomaan kuivattaminen tarpeellista.

Yhteistyöllä tavoitteisiin

Vedenpalautukseen potentiaaliset kartoitettavat kohteet on valittu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Metsähallitus on ollut myös mukana useimmilla kartoituskohteilla, sillä heillä on erittäin hyvä paikallistuntemus. Yhteinen maastokäynti edistää myös kohteiden suunnittelua, sillä he voivat antaa välittömän palautteen vedenpalautusvaihtoehtojen soveltuvuudesta suojelusuon näkökulmasta.

Suomen metsäkeskus on tiedottanut kartoituksesta yksityisiä maanomistajia, jos heidän kiinteistönsä ovat sijainneet kartoitettavan suon lähellä. Maanomistajia on kannustettu osallistumaan maastokäynnille. Kartoitusta varten on tärkeä saada tietää maanomistajien näkemys maansa kuivatukseen. Tänä vuonna kohteille tuli mukaan viisi maanomistajaa. Kiinnostusta olisi ollut enemmänkin, mutta työaikana tehtävät kartoitukset ovat usein esteenä osallistumiseen.

Elämyksiä matkan varrella

Tapion vesi- ja ennallistamistiimi toteutti kartoituksia ympäri Suomea, painottuen Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Pohjoisin kohde oli Kittilässä ja eteläisin Salossa, jossa suotyyppinä keidassuo vaati uudenlaista ajattelutapaa suunnitteluun. Tiimin mieleen ovat jääneet erityisesti Lapin kohteet, joissa maaperä oli hienojakoista ja ojat erityisen syöpyneitä ja syviä. Myös vaikeakulkuiset tupas/mätässara-paikat olivat mieleenpainuvia erikoisen ulkonäkönsä ansiosta. Kartoitustyön tuoksinassa laajat aapasuoalueet vaaramaisemassa pysäyttivät ja muistuttivat suomalaisen luonnon erityislaatuisuudesta. Uhanalaisten kasvilajien kohtaaminen luonnossa ja kuivuneiden soiden läpi kävely vahvistaa käsitystä ennallistamisen ja suojelun tarpeesta.

Kartoitusten jälkeen

Kartoitusten tulokset eli ehdotukset vedenpalautuksesta menevät Metsäkeskukselle ja Metsähallitukselle ja he neuvottelevat maanomistajien kanssa niiden mahdollisesta toteutuksesta. Vedenpalautus voidaan toteuttaa luonnonhoitohankkeena, suon ennallistamisen yhteydessä tai yksityismaan ojien kunnostamisen yhteydessä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi Helmi-ohjelmaan liittyvää vesien palautusta. Tukena on koordinaatioryhmä, johon kuuluu ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Luontopalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy. Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke tekee tiivistä yhteistyötä koordinaatioryhmän kanssa.