Vesien palauttaminen suojelusoille

Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa Tapio Oy:n asiantuntijat kartoittivat vuosina 2020–2025 yhteensä 250 potentiaalista vesien palauttamiseen soveltuvaa suojelusuota. Kartoituskohteilla arvioitiin vesienpalauttamisen toteuttamisen vaihtoehtoja. Vesienpalauttamisella tavoitellaan soidensuojelualueiden vesitalouden palauttamista luonnontilan suuntaan, jolloin soiden luontoarvot paranevat. Vesienpalautus parantaa myös vesistöjen tilaa. Kohteiden suunnittelussa huomioidaan aina yläpuolisten kasvatusmetsien riittävän kuivatustilan säilyttäminen. Hanke oli osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita.

Tausta

Suomen soista yli puolet on ojitettu. Vaikka uudisojitus on kokonaan loppunut, suoelinympäristö heikentyy edelleen erityisesti suota ympäröivän ojituksen seurauksena. Soidensuojelun täydennystyöryhmässä (2012–2015) ja ELITE-työryhmässä (2014–2015) todettiin, että soidensuojelualueilla olisi mahdollista parantaa suoelinympäristöjen tilaa palauttamalla vesien virtausreittejä lähemmäs luontaista tilannetta suojelualueiden ympäristössä esimerkiksi johtamalla ojitusalueilta vesiä suojelualueille. Vuonna 2016 SuoOHKE- ja Hallittu vesien viivyttäminen -hankkeilla luotiin toimintamalli vesien palauttamisen suunnitteluun.  Hydrologia-LIFE-hankkeessa (2017–2023) Tapio ja Metsäkeskus pilotoivat viidellä kuivuneella suojelusuolla SuoOHKEn mukaista toimintamallia veden palauttamiseen.

Vuonna 2020 käynnistyi Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke, jossa edelleen kehitettiin veden palauttamisen toimintamallia. Hankkeessa kartoitettiin vesien palauttamiseen soveltuvia alueita ja vietiin niitä koskeva paikkatietoaineisto Suomen metsäkeskuksen karttapalveluun Veden palauttamisen suunnittelu. Vuosina 2020–2025 Tapio Oy on kartoittanut yhteensä 250 potentiaalista vesienpalautuskohdetta.

Vesien palauttaminen suojelukohteille toteutetaan usein suojelualueen ennallistamishankkeen yhteydessä Metsähallituksen luontopalveluiden toimesta., Vesienpalautus voidaan tehdä myös silloin, kun suojelualueiden läheisyydessä olevissa talousmetsissä tehdään ojaston kunnostamista tai Suomen metsäkeskuksen valmisteleman luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Vesien palauttamista tehdään pääasiassa aapasuovyöhykkeen soilla, joissa suon keskikohta on sen reunoja alempana. Suunnittelua ja toteutusta helpottaa, kun vesien palauttamiseen tarvittavien johdeojien paikat ovat toimijoilla jo etukäteen tiedossa.

Tavoitteet

Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 tavoitteena on toteuttaa vesienpalautus 400 kuivahtaneella kohteella. Tapio Oy kartoitti vuosittain 2020–2025 noin 45 potentiaalista vesienpalautuskohdetta. Kartoituksella tarkennettiin kohteiden vedenpalautusmahdollisuuksia sekä autettiin toimijoita veden palauttamisen suunnittelussa. Maastossa toteutettavin mittauksin voidaan minimoida talousmetsien vettymisriskit. Koska vesienpalautus on verrattain uusi menetelmä, tarvitaan sen laajempaan käyttöönottoon paljon viestintää ja koulutusta. Hankkeessa tuotettiin viestintämateriaalia vesienpalautuksesta sekä lisättiin maanomistajien ja toimijoiden tietoisuutta vesienpalautuksen hyödyistä ja toteutuskeinoista.

Ennen vesienpalautusta vesi virtaa ojissa suon ohi kuivattaen suota. Vesienpalautuksessa vesi ohjataan johdeojalla ojitusalueelta takaisin luontaiseen virtaussuuntaansa kuivuneelle suolle. Kuvat: Juha Varhi. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana.

Rahoittaja

Hanketta rahoitti ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Yhteistyökumppanit

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi Helmi-ohjelmaan liittyvää vesien palautusta. EPO ELY-keskuksen tukena on koordinaatioryhmä, johon kuuluu ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Luontopalvelut ja Metsähallitus Metsätalous Oy. Hanke teki tiivistä yhteistyötä koordinaatioryhmän kanssa.