Vesien palauttaminen suojelusoille -hankkeessa kartoitetaan vuonna 2022 45 vesien palauttamiseen soveltuvaa suojelusuota. Kartoituskohteilla arvioidaan veden palauttamisen toteuttamisen vaihtoehtoja. Hankkeella tavoitellaan soidensuojelualueiden vesitalouden palauttamista luonnontilan suuntaan, jolloin soiden luontoarvot paranevat. Vesienpalautus parantaa myös vesistöjen tilaa ja se voi vähentää metsänomistajan kustannuksia, mikäli vesienpalautus tehdään osana ojienkunnostushanketta. Hanke on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021-2030, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita.

Tausta

Suomen soista yli puolet on ojitettu. Vaikka uudisojitus on kokonaan loppunut, suoelinympäristö heikentyy edelleen erityisesti suota ympäröivän ojituksen seurauksena. Soidensuojelun täydennystyöryhmässä (2012 – 2015) ja ELITE-työryhmässä (2014 – 2015) todettiin, että soidensuojelualueilla olisi mahdollista parantaa suoelinympäristöjen tilaa palauttamalla vesien virtausreittejä lähemmäs luontaista tilannetta suojelualueiden ympäristössä esimerkiksi johtamalla ojitusalueilta vesiä suojelualueille. Vuonna 2016 SuoOHKE- ja Hallittu vesien viivyttäminen -hankkeilla luotiin toimintamalli vesien palauttamisen suunnitteluun. Hydrologia-LIFE-hankkeessa (2017-2023), jossa toteutetaan mm. soiden ennallistamista, Tapio ja Metsäkeskus pilotoivat viidellä kuivuneella suojelusuolla SuoOHKEn mukaista toimintamallia veden palauttamiseen.

Vuonna 2020 käynnistyi Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke, jossa edelleen kehitettiin veden palauttamisen toimintamallia. Hankkeessa kartoitettiin vesien palauttamiseen  soveltuvia alueita ja vietiin niitä koskeva kartta-aineisto Suomen metsäkeskuksen karttapalveluun Veden palauttamisen suunnittelu. Vuonna 2021 jatkettiin kohteiden kartoittamista ja toimintamallin kehittämistä.

Vesien palauttaminen suojelukohteille on luontevaa toteuttaa, kun suojelualueiden läheisyydessä olevissa talousmetsissä tehdään ojaston kunnostamista. Toisena vaihtoehtona on tehdä vesien palautus Suomen metsäkeskuksen valmisteleman luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Kolmas vaihtoehto vesien palauttamiseen on toteuttaa se suojelualueen ennallistamishankkeen yhteydessä Metsähallituksen luontopalveluiden toimesta. Parhaiten vesien palauttaminen onnistuu aapasuovyöhykkeellä, jossa suon keskikohta on sen reunoja alempana. Suunnittelua ja toteutusta helpottaa, kun vesien palauttamiseen tarvittavien johdeojien paikat olisivat toimijoilla jo etukäteen tiedossa.

Tavoitteet

Helmi-elinympäristöohjelman 2021-2030 tavoitteena on toteuttaa vesienpalautus 400 kuivahtaneella kohteella. Hankkeen tavoitteena vuonna 2022 on kartoittaa 45 vesien palauttamiseen soveltuvaa kohdetta. Kartoituksella tarkennetaan veden palauttamisen jatkosuunnittelua sekä edistetään vesienpalautussuunnitelmien toteutusta. Maastossa toteutettavin mittauksin voidaan osoittaa talousmetsien vettymishaittojen riskit. Kartoituksella halutaan myös hälventää maanomistajien ennakkoluuloja vesien palauttamisesta.

Toiminta

  1. Valitaan kartoitettavat alueet yhteistyössä VESPA-koordinaatioryhmän sekä muiden suoasiantuntijoiden kanssa.
  2. Tehdään paikkatietoaineiston avulla arvio vedenpalauttamiseen sopivista maastokohdista.
  3. Selvitetään kohteiden maanomistajatiedot.
  4. Sovitaan maastokäynnit maanomistajien ja metsähallituksen luontopalveluiden asiantuntijoiden kanssa.
  5. Toteutetaan maastokartoitukset; valokuvataan, dokumentoidaan ja tarkistetaan veden kulku vaaitsemalla GNSS-vastaanottimella tai tasolaserilla.
  6. Asennetaan maastokäynnin yhteydessä pohjaveden korkeuden jatkuvatoimista mittaamista varten antureita.
  7. Dokumentoidaan kohteet ja niiden soveltuvuus vesienpalauttamiseen. Merkitään kartalle vaaitut korkeuspisteet osoittamaan vedenpalautuksen mahdollisuutta.
  8. Viedään alueita koskeva kartta-aineisto kaikille avoimeen Metsäkeskuksen karttapalveluun Suometsänhoidon paikkatietoaineistot.

    Hyödynsaajat

    Hankkeen avulla vähennetään suoluonnon elinympäristön köyhtymistä. Hankkeessa tuotettavat vesienpalauttamisen aineistot tulevat hyödynnettäväksi kaikkien toimijoiden käyttöön.

    Hankkeen kesto

    Hanke on alkanut 1.1.2022 ja se päättyy 31.12.2021.

    Rahoittaja

    Hanketta rahoittaa Ympäristöministeriö Helmi-elinympäristöohjelmasta.

    Yhteistyökumppanit

    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi Helmi-ohjelmaan liittyvää vesien palautusta. EPO ELY-keskuksen tukena on koordinaatioryhmä, johon kuuluu ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tapio, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy ja yksityismaiden ojasuunnittelijoiden edustus. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä koordinaatioryhmän kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa

    Aineistot

    Veden palauttaminen suojelusoille – toimintamalli -koulutus 23.11.2021

    Vesien palauttaminen suojelusoille infotilaisuus 2.12.2020

    Lisätietoja

    Hankkeen projektipäällikkö, Vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu, Tapio, samuli.joensuu(at)tapio.fi, puh. +358 40 534 1043

    • Samuli Joensuu
    • Vesiensuojelun johtava asiantuntija
    • samuli.joensuu(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6015
    • Maija Kauppila
    • Ympäristöasiantuntija
    • maija.kauppila(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6024
    • Jani Antila
    • Asiantuntija
    • jani.antila(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6006
    • Asmo Hyvärinen
    • Asiantuntija
    • asmo.hyvarinen(at)tapio.fi
    • 029 432 6078
    • Tarja Anttila
    • Asiantuntija
    • tarja.anttila(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6014
    • Isra Alatalo
    • Suometsien asiantuntija
    • isra.alatalo(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6045
    • Ari Kotiharju
    • Metsätietoasiantuntija
    • ari.kotiharju(at)tapio.fi
    • +358 29 432 6025