Suometsien tuhkalannoitus lisää puuston kasvua ja hiilensidontaa

Lannoitus on yksi selkeimmistä ja tehokkaimmista toimenpiteistä lisätä metsän kasvua ja hiilen sitoutumista puustoon lyhyellä aikavälillä. Erilaisille metsille löytyy erilaisia lannoitusmuotoja. Tuhkalannoitus on erinomainen keino lisätä kasvua etenkin suometsissä. Luonnonvarakeskus on listannut keinoja maankäyttösektorin hiilinielujen kasvattamiseksi, josta lannoitus olisi tehokkain puuston kasvuun vaikuttavista hiilinielun lisäyskeinoista.

Suometsien puunkorjuu ajoitetaan ensisijaisesti talvikaudelle, jolloin myös tuhkalannoitusta käytetään aktiivisesti hakkuiden jälkeen lisäämään puuston kasvua. Turvemailla puusto kärsii usein ravinne-epätasapainosta, ja kasvua rajoittaa puute fosforista, kaliumista tai boorista. Toisin kuin kivennäismailla, turvemailla typen määrä ei yleensä rajoita puuston kasvua, vaikkakin sen määrä turvekankailla vaihtelee paljon.

Lannoitus voimistaa ravinne-epätasapainossa riutuvaa puustoa siten, että sen kyky haihduttaa vettä paranee huomattavasti, kun latvus elävöityy. Samalla puuston kasvu lisääntyy, puun laatu kohenee ja puut järeytyvät nopeammin. Tämä lisää lannoituksen taloudellista kannattavuutta ilmastohyödyn lisäksi. Ennen lannoitusta turvekankailla on tarkistettava vedenpinnan taso ja ojaston kunto, ettei liika vesi rajoita puiden kasvua. Lannoituksen avulla ojien kunnostus ei välttämättä ole tarpeen, koska haihdutus lisääntyy.

Minkälaisiin metsiin tuhkalannoitus sopii?

Vain laadultaan hyvää ja kasvupaikalle sopivaa puustoa kannattaa lannoittaa. Kivennäismaiden typpilannoituksiin verrattuna tuhkalannoituksen vaikutus kestää pitkään. Jopa kymmeniä vuosia kasvua lisäävää lannoitusta voi tehdä hyvinkin eri ikäisiin ja kokoisiin, eritoten havupuuvaltaisiin suometsiin yleensä paksuturpeisille pohjille. Tuhkalannoitus lisää kasvua suhteellisesti yhtä paljon niin Keski-Suomessa kuin Keski-Lapissakin.

Eritoten paksuturpeisille kohteille tarvitaan yleensä fosforia ja kaliumia lannoituksessa ja näillä kohteilla tuhkalannoitus tuottaa merkittävän lisäkasvun. Fosforin ja kaliumin ohella tuhkasta saadaan puun kasvulle tarpeellisia hivenaineita kuten booria. Tuhka sisältää myös kalsiumia, joka vähentää maan happamuutta ja vilkastuttaa mikrobitoimintaa. Myös turvemaiden metsityskohteet tai aiemmin metsitetyt pellot ovat hyviä kohteita tuhkalannoitukselle.

Metsän ravinnetilaa voidaan arvioida silmämääräisesti kasvupaikan, puuston ja käyttöhistorian perusteella. Metsänhoidon suositukset sisältävät tähän yksityiskohtaisia neuvoja, jotka kannattaa katsoa maastossa suoraan selaimesta. On myös mahdollista tehdä tarkempi neulasanalyysi, jonka perusteella voidaan valita oikea lannoitustapa varsinkin epäselville kohteille.

Suometsien tuhkalannoitus on kiertotaloutta parhaimmillaan

Lannoitukseen sopivaa tuhkaa saadaan puun ja turpeen energiapolton sivutuotteena. Kun tuhka levitetään metsään, saadaan palautettua puun mukana pois vietyjä ravinteita takaisin puiden ja kasvien käyttöön. Näin tuhkapohjaiset kierrätysravinteet edistävät kiertotaloutta ja lisäävät hiilensidontaa.

Tuhkalannoitteisiin lisätään tarvittaessa ravinteita ja ne esikäsitellään, jolloin saadaan erilaisia valmisteita erityyppisille kohteille. Tuhka rakeistetaan ennen lannoitusta, joka hidastaa ravinteiden vapautumista mutta samalla todennäköisesti lisää vaikutusaikaa.  Tuhkalannoitusta tehdään joko maa- tai ilmalevityksenä, joista maalevitys onnistuu harvennuksen jälkeen, kun ajourat ovat valmiit. Helikopterilla levittäessä myös nuorempaa puustoa voidaan aktivoida ja saada ravinnetaloutta kuntoon jo ennen hakkuutoimia.

Metsänhoidon suositukset auttavat metsänomistajia valitsemaan metsiinsä erilaisia toimenpiteitä ja miettimään omaa suuntaa metsiensä hoitoon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsänhoidon suosituksista löytyy muun muassa lisää tietoa metsien ja metsienhoidon ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista sekä lannoituksista. Suositukset ovat saatavilla ilmaiseksi kaikille metsänomistajille ja metsistä kiinnostuneille osoitteessa: metsanhoidonsuositukset.fi