Toukokuun puoliväli on parasta aikaa metsän kylvöön

Tapio Siemenkeskus tuottaa metsäpuiden siemeniä metsänuudistamisen tarpeisiin metsäkylvöihin ja metsätaimitarhoille. Siemenkeskukseen tulee näin kevätaikaan paljon yhteydenottoja, joissa metsän uudistamista pohtivat asiakkaat kyselevät käytännön neuvoja ja ohjeita. Useimmiten kysymykset koskevat siementen valintaa, määrää, hintaa, toimitusta sekä siementen käsittelyä. Siis ihan niitä siementen hankintaan liittyviä peruskysymyksiä, mutta ilmastonmuutoksen ja muuttuvien metsänhoitotapojen myötä siementuotannon asiantuntijakin saa vastatakseen yhä monitahoisempia kysymyksiä.

Usein esitettyjä kysymyksiä metsänuudistamiseen ja metsäkylvöihin liittyen

Mitä tietoja metsänomistaja tarvitsee valitakseen oikeat siemenet oikeaan paikkaan? Mikä on paras aika ja olosuhteet? Miten siemeniä käsitellään ja säilytetään? Alla tiivistetysti vastauksia näihin yleisimpiin kysymyksiin.

Mistä tiedän, minkä puulajin siemeniä valita?

Valitse uudistamismenetelmä ja viljeltävä puulaji kohteen mukaan. Puulaji luontaiselle kasvupaikalleen ja menetelmä – istutus tai kylvö – kasvupaikkatyypin mukaan. Kylvö menetelmänä sopii männyn ja koivun viljelyyn. Männyn kylvö soveltuu viljavuudeltaan kuivahkoille kankaille (VT) ja sitä karummille kasvupaikoille, myös karuhkoja turvemaita voidaan uudistaa kylväen. Rauduskoivu voidaan uudistaa kylväen tuoreille (MT) ja sitä paremmille kangasmaille. Tutkimusten perusteella rauduskoivun kylvö onnistuu parhaiten hyvin kosteutta pidättävillä, keskikarkeilla ja hienoilla maalajeilla. Kylvöä ei kuitenkaan suositella routiville, hienojakoisille hiesu- ja savimaille.

Voiko kesäkuussa vielä kylvää?

Paras aika metsän kylvöön on toukokuussa, kun lumet ovat sulaneet, maa on jo hieman lämmennyt ja maassa on vielä kevätkosteutta. Kylvöjä voi jatkaa juhannukseen asti. Maanmuokkaus luo sopivat olosuhteet kylvön onnistumiselle. Riittää, että kivennäismaan pintaa paljastetaan kevyesti.

Mikä hyötyjä jalostetun siemenen käytöstä on?

Jalostettua siementä käyttämällä saadaan kasvultaan ja laadultaan parempi puusto verrattuna luontaisesti syntyvään puustoon. Puulajista ja jalostusasteesta riippuen kasvu on jopa 10–30 prosenttia parempi. Edellytyksenä siihen, että jalostushyöty saadaan konkretisoitua, on toki se, että muut metsänhoitotyöt tehdään ajallaan ja asianmukaisesti.

Mistä tiedän, että hankkimani siemenet sopivat kylvökohteeseen?

Siemeniä hankkiessa ja vastaanottaessa on syytä varmistaa siemenalkuperä ja sen sopivuus alueelle, johon siemenet on tarkoitus kylvää. Siemenpakkauksen etiketistä (kasvipassi) selviää niin siemenalkuperä kuin muutkin siemenen laatua koskevat tärkeät tiedot. Siemenviljelyssiemenille on määritelty käyttöalueet. Yleensä käyttöaluekartat toimitetaan siementen mukana, mutta ne löytyvät myös Ruokaviraston sivuilta.

Miten säilytän siemenet?

Siemenet tulee säilyttää kylmässä (esimerkiksi jääkaapissa) ja valolta suojattuna, hyvin suljetuissa pakkauksissa. Työmaalle kannattaa ottaa vain päivän tarve siemeniä mukaan ja säilyttää ne sielläkin mahdollisimman viileässä.

Tarve uudistaa metsänhoidon menetelmiä haastaa niin metsänomistajia kuin metsäalan ammattilaisiakin

Kasvavassa määrin asiakkaita tuntuu mietityttävän myös moniulotteisemmat kysymykset, kuten metsän uudistaminen sekametsän kasvatuksen näkökulmasta, kylvön tai istutuksen yhdistäminen jatkuvan kasvatuksen menetelmiin, sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kuinka ne kannattaisi huomioida metsää uudistaessa.

Onneksi tutkittua tietoa on nykyisin saatavilla verkosta mukavasti paketoituna. Tässä joitakin hyviä sivustoja:

• Metsänhoidon suositukset esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen.
• Metsänhoitotieto on tietopalvelu, joka sisältää tietoa viljelymetsien uudistamisesta aina maanmuokkauksesta ja taimien käsittelystä viimeisiin taimikonhoitotoimenpiteisiin saakka.
• Metsänjalostus-sivuilta saat tietoa metsänjalostuksesta sekä jalostetun metsänviljelyaineiston tuotannosta ja käytöstä.

Myös metsänomistajakunnan kaupunkilaistumisen huomaa Tapio Siemenkeskukseen saapuvista yhteydenotoista. Silloin tällöin tulee yhteydenottoja, joista huomaa, että metsäluonto ei ole kovin tuttu. Metsä on hakattu ja uudistaa pitäisi, mutta asiakas ei välttämättä osaa kertoa kasvupaikkatyyppiä ja mitä uudistusalalle olisi tarkoitus kylvää tai istuttaa. Noilta edellä mainitsemiltani verkkosivustoilta löytyy aimo annos neuvontaa.

Susanna Rantakari
siementuotannon asiantuntija, Tapio