Vierasblogi: Kuinka suhtaudut kirjanpainajan tappamaan puuhun?

Kaupunkimetsissä kirjanpainajien tappamat puut ovat tuttu näky entistä useammalle. Lämpenevä ilmasto parantaa kirjanpainajan elinoloja. Samaan aikaan kuusi kärsii. Tuhot ovat tulleet jäädäkseen. Kuolleet, kuorensa menettäneet puut erottuvat maisemassa ja saattavat herättää niin ihmetystä kuin huoltakin. Kuollut kuorensa tiputtanut puu ei lisää enää kirjanpainajia, vaan toimii kirjanpainajien vihollisten elinpaikkana ja lisää monimuotoisuutta lahopuuna. Kuolleet puut ovat myös maamerkkejä. Kuusivaltaisia metsiä niiden lähistöllä on syytä tarkkailla, jotta mahdollisiin seuraaviin tuhoihin voidaan varautua.

Kirjanpainaja muuttaa maisemaa, ulkoilu- ja virkistysalueilla korostuu reittien turvallisuus

Tuttu metsä muuttuu, kun vanhat varjostavat kuusimetsät päätyvät paikoin kirjanpainajan iskeytymisten kohteeksi. Kirjanpainaja on löytänyt sille lisääntymisalustaksi kelpaavia heikentyneitä kuusia niin suojelu- kuin virkistysmetsistä. Kaupunkien ja kuntien metsissä kirjanpainajatuhot pitää huomioida useasta näkökulmasta. Metsätuhoriskeihin varautumisessa ja niiden hallinnassa valta ja vastuu korostuvat; kuinka huomioida eri käyttäjäryhmien tarpeet, erityisesti turvallisuus ylläpitäen?

Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen mahdollistaa niiden hidastamisen

Helsingin keskuspuistossa kirjanpainajatuhojen etenemistä seurataan aktiivisesti. Kirjanpainajan valtaamia puita tarkkaillaan ja poistetaan alueella hyönteiskannan hillitsemiseksi. Vertailualueena on suojelumetsä, jossa puita kaadetaan tai siirretään ainoastaan kulkuväylien turvallisuuden takaamiseksi ja liikkumisen mahdollistamiseksi. Puiden terveyskartoitus maastohavainnoin on työlästä droneavusteisuudesta huolimatta, mutta se on osoittanut tarpeellisuutensa. Vaikka kirjanpainajatuhot jatkuvat, näyttävät muutaman vuoden seurantajakson torjuntatoimenpiteet hidastaneen tuhon etenemistä.

Kevään 2023 aikana SPRUCERISK-hankkeessa on järjestetty tapahtumia kunta- ja kaupunkipäättäjille Helsingissä ja Jyväskylässä sekä metsänomistajille ja metsätoimijoille eri puolilla Suomea. Keskiössä on ollut puhe puustotuhoista ja niiden tunnistamisesta sekä niihin varautumisesta. Eri näkökulmien kuuleminen puustotuhoihin on ollut antoisaa. Kiitos kaikille osallistuneille! Tapahtumat jatkuvat syksyllä.

Teksti: projektipäällikkö Henna Höglund, Metsäkeskus

SPRUCERISK-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lisää toimenpidekokonaisuudesta täällä.