Vierasblogi: Metsätuhojen ennakointi osaksi hirvikantojen hallintaan liittyvää päätöksentekoa

3.12.2021

Hirvikannan hallintaan liittyvä päätöksenteko tarvitsee uusia tietopohjaisia välineitä, joilla alueellista metsien hirvituhoriskiä voidaan ennakoida ja mitoittaa hirvikantatavoitteet tuhoihin nähden hyväksyttävälle tasolle. Päätöksenteossa olisi tärkeää ottaa huomioon alueittain vaihteleva metsien rakenne ja millaisen tuhoriskin tavoiteltu hirvikanta sille aiheuttaa. Luonnonvarakeskuksessa on kehitteillä tähän tarpeeseen työkalu osana Tapio Oy:n koordinoimaa Sorkka-hanketta.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulosten mukaan hirvieläimet ovat pitkään olleet merkittävin taimikkovaiheen tuhonaiheuttaja. Valtaosa hirvieläintuhoista on edelleen hirven aiheuttamia, mutta valkohäntä- ja metsäkauriin aiheuttamien tuhojen osuus on kasvussa varhaisvaiheen taimikoissa. Inventointivuoden 2020 mukaan metsikön laatua alentaneita hirvieläintuhoja oli 536 000 hehtaarilla, joista valtaosa eli noin 75 prosenttia oli mäntyvaltaisissa metsissä.

Maakunnittain tarkasteltuna hirvituhotaimikoiden osuus alueen kaikista mäntytaimikoista vaihtelee hieman alle 10 prosentista vajaaseen 30 prosenttiin. Hirvituhotaimikoiden osuus kaikista mäntytaimikoista korostuu niissä maakunnissa, joissa hirven ravinnoksi sopivia taimikoita on ylipäätään vähemmän ja hirvikanta on korkealla tasolla. Hirvikannan merkitys metsätuhoihin siis vaihtelee alueittain.

Hirvet aiheuttavat vahinkoja talousmetsissä syömällä puuntaimien latva- ja oksakasvaimia sekä lehvästöä, kaluamalla puiden kuorta ravinnokseen ja taittamalla isompien taimien runkoja latvakasvaimiin yltääkseen. Syönnistä aiheutuvien tuhojen seurauksena puiden kasvu vähenee, puita kuolee ja metsiköiden puulajisuhteet muuttuvat. Puiden teknisen vioittumisen seurauksena niistä jatkossa saatava puutavara on heikkolaatuista tai sahatavaraksi kelpaamatonta.

Hirvikannan kokoa säädellään käytännössä metsästyksellä. Metsästystä puolestaan ohjataan hirvitalousaluekohtaisilla (HTA) kantatavoitteilla, jotka määritellään alueellisissa riistaneuvostoissa kolmen vuoden välein. Tavoitellut hirvikantatasot pyritään saavuttamaan metsästyksen ohjauksella.

Riistaneuvostojen päätöksenteossa metsätuhojen määrää on tähän asti käsitelty lähinnä tarkastelemalla yksityisille maanomistajille myönnettyjä hirvieläinvahinkokorvauksia. Yksityisille metsänomistajille korvattujen hirvieläinvahinkojen kaksi huippuvuotta 2005 (korvauksia noin 9 200 ha:lle) ja 2009 (korvauksia noin 11 600 ha:lle) osuvat molemmat jaksolle, jolloin hirvikanta oli ollut laskussa jo jonkin aikaan. Tämä osoittaa, että korvausjärjestelmän kautta tieto vahinkokehityksestä tulee kannan sääntelyn ja siihen liittyvän päätöksenteon tarpeisiin nähden aivan liian myöhään. Sama havainto on tullut ilmi myös maakuntatasolla tehdyssä tarkastelussa. Lisäksi korvattujen tuhojen määrä on ollut keskimäärin vain vajaa viidesosa VMI:ssä mitatuista vakavista ja täydellisistä tuhoista.

Luonnonvarakeskus kehittää päätöstukimallia

Olemme Luonnonvarakeskuksessa kehittämässä aiempaan tutkimukseen ja VMI:n aineistoihin perustuvaa päätöstukityökalua. Työkalun avulla voidaan tarkastella hirvitalousalueittain, miten eri hirvimäärät näkyvät alueen metsätuhoina.

Päätöstukimallilla on tarkoitus tukea erityisesti riistaneuvostojen päätöksentekoa niiden päättäessä alueellisista hirvitavoitteista kolmen vuoden välein. Mallilla voi myös tarkastella alueittaisia tuhoriskejä sen suhteen, miten tuhot kohdistuvat eri puulajeihin ja eri kehitysvaiheessa oleviin taimikoihin.

Työn tulokset tulevat kaikkien hirvien vaikutuksista kiinnostuneiden käyttöön Luken Riistahavainnot.fi sivustolle vuoden 2023 aikana.

Projektissa kehitettävä päätöstukityökalu pohjautuu tutkimusjulkaisuun: Modelling the effect of moose Alces alces population density and regional forest structure on the amount of damage in forest seedling stands – Nikula – 2021 – Pest Management Science – Wiley Online Library, linkki julkaisuun.

Metsätuhoja ja hirvieläinten vaikutuksia eri sektoreille on käsitelty laajasti tuoreessa Luonnonvarakeskuksen raportissa Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin (luke.fi), linkki raporttiin.

Molemmat julkaisut ovat verkosta vapaasti ladattavissa.

Työ toteutetaan osana Tapion johtamaa ”Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta — uudet ratkaisut (SORKKA)” -kehittämishanketta. Hanke toteutetaan yhteistyössä metsä- ja riistatalouden toimijoiden kanssa. Hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja. Hankkeen tulokset valmistuvat syksyllä 2023.

Juho Matala, erikoistutkija, Luke, juho.matala@luke.fi, p. 029 532 5275