Vierasblogi: Tekopökkelöiden lajistohyötyjä selvitetään TEKOPÖLY-projektissa

Lisää lahopuuta tekopökkelöillä

Tekopökkelöt ovat 2–5 metrin korkeudelta katkaistuja eläviä puita, jotka jätetään lahoamaan pystyyn. Tekopökkelöitä tehdään kasvatusmetsien hakkuissa sekä päätehakkuissa, joissa tekopökkelöt voidaan jättää säästöpuuryhmiin. Tekopökkelöiden tarkoituksena on tuottaa metsiin lisää lahopuuta ja ylläpitää maisemassa lahopuujatkumoa.

Lahopuun lisäys onkin tärkeää. Lahopuu on monille metsälajeille olennainen ravinnonlähde, kasvualusta ja lisääntymispaikka. Lahopuuta tarvitsevat muun muassa sienet, hyönteiset ja linnut. Esimerkiksi monet pistiäiset pesivät koloissa, joita kovakuoriaisten toukat nakertavat kuolleeseen puuhun. Tällaisista kolopesijäpistiäisistä varsinkin verhoilija- ja muurarimehiläiset ovat puolestaan tärkeitä pölyttäjiä metsäympäristöissä.

Lahopuuta on kuitenkin talousmetsissä vähemmän kuin luonnontilaisissa metsissä. Metsien talouskäytöstä johtuvat muutokset ovat ylipäätään suurin yksittäinen lajistomme uhanalaisuuden syy, ja lahopuun väheneminen on keskeinen syy yli 180 lajin uhanalaisuuteen.

Tekopökkelöiden teko yleistynyt

Tekopökkelöitä on lahopuun lisäämiseksi tehty viime vuosina enenevässä määrin. Monet metsäalan toimijat ehdottavat metsänomistajalle tekopökkelöiden jättämistä ja usein metsänomistajat suhtautuvat asiaan myönteisesti. Esimerkiksi Metsä Groupin mukaan 70 % metsänomistajista valitsee tekopökkelöt. Metsäluonnon tukeminen on monelle tärkeää, ja tekopökkelöiden kustannusvaikutus on metsänomistajalle pieni. Tekopökkelöitä tehdään nykyisin kahdesta neljään kappaletta hehtaarille.

Tekopökkelöitä syntyy maastoon paljon. Metsä Groupin arvion mukaan heidän toteuttamissaan hakkuissa tehdään satoja tekopökkelöitä päivässä. Monet metsäalan toimijat suosittelevat tekopökkelöiden tekoa, ja metsänomistajat voivat tehdä niitä metsiinsä itsekin.

TEKOPÖLY tutkii tekopökkelöiden lajistoa

Tekopökkelöiden lajistohyötyjä on tutkittu Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomessa vasta niukasti. Lisää tietoa on odotettavissa TEKOPÖLY-projektista, joka on METSO-ohjelmaan kuuluva kaksivuotinen talousmetsien luonnonhoidon kehittämishanke. TEKOPÖLY-projektissa tutkitaan tekopökkelöitä käyttäviä pölyttäjäpistiäisiä, sieniä ja lintuja. Tutkimuksessa vertaillaan eri-ikäisillä hakkuilla olevien tekopökkelöiden ja luonnonpökkelöiden lajistoa ja tutkitaan, onko pökkelön sijainnilla säästöpuuryhmässä tai hakkuuaukolla merkitystä. Tavoitteena on selvittää, millainen merkitys tekopökkelöillä on lahopuuta tarvitsevalle lajistolle, sekä millaiset ja miten sijoitetut pökkelöt ovat hyviä monimuotoisuudelle talousmetsissä. Tutkimuksen perusteella laaditaan ohje sopivista tekopökkelöistä, ja tietoa tekopökkelöistä jaetaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

TEKOPÖLY-projektiin osallistuvat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. Projektia rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Kirjoittajat: Heidi Björklund, Jenna Purhonen ja Juho Paukkunen, TEKOPÖLY-hanke

Kuva: Jenna Purhonen