Kouluttajan TOP-oivallukset: Mitä luonnonhoidon osaamista metsäammattilaiselta vaaditaan?
25.11.2025
Tapiolla on vahva rooli metsäalan toimijoiden kouluttamisessa, olipa aiheena niin metsänhoidon menetelmät kuin luonnonhoidon keinot. Tänä vuonna olen saanut liittyä Tapion kouluttajarinkiin ja olla järjestämässä lukuisia luonnonhoidon koulutuksia erilaisille organisaatioille ja sadoille metsäammattilaisille. Koulutettavien joukko on ollut moninainen: yritysten johtoa, metsätoimihenkilöitä, metsäkoneenkuljettajia, maanmuokkaajia ja metsureita. Koulutuksissa olen päässyt kokemaan sekä kouluttamisen kuormituksen että onnistumisen ilon.
Kuormitusta ovat aiheuttaneet etenkin pitkät työpäivät ja onnistumisen paineet. Iloa ovat tuottaneet mahdollisuus tutustua metsäluontoon eri puolilla maata, koulutusten rento ilmapiiri ja kannustavat koulutuspalautteet. Kokonaisuutena kokemukseni ovat vahvasti plussan puolella.
Kouluttajana on mahdollisuus tehdä myös oivalluksia tulevaisuutta varten. Oivallukset auttavat rakentamaan jatkossa yhä onnistuneempia koulutustilaisuuksia. Tämän vuoden TOP-oivalluksiksi nostan kolme asiaa.
Tutkimustietoon nojaavaa koulutusta
Koulutustilaisuuksissa kouluttajaa haastetaan perustelemaan tehtyjä tai suunniteltuja luonnonhoidon ratkaisuja. Olipa kyseessä säästöpuiden valinta ja eri puulajeista hyötyvät lajit tai vesistöjen suojakaistojen leveyden vaikutus erilaisilla kohteilla vesistökuormitukseen, on kouluttajalla oltava varsin hyvin hallussa viimeisintä tutkimustietoa, johon perusteluissa nojata.
Tärkeintä on tuoda esille, mihin tehdyt ratkaisut luonnossa vaikuttavat. On myös osattava hoksauttaa, milloin ja miksi kannattaa nähdä hieman enemmän vaivaa jo suunnitteluvaiheessa. Pelkkä mututuntuma ei koulutuksissa riitä. Avuksi on ollut myös se, että on voinut metsänomistajana tuoda esille omakohtaisia kokemuksia metsän- ja luonnonhoidon ratkaisuista. Oma metsäläisyyteni tulikin mukavasti esille yhdessä urakoitsijalta saamassani koulutuspalautteessa: ”Luulin, että tulee taas joku asiantuntija puhumaan hienoja, mutta tulikin tolkun ihminen.”
Osaamisen vahvistamista kohderyhmittäin
Metsäluonnonhoidon kokonaisuus on valtavan laaja. Tarvitaanhan työssä useiden lakien, metsäsertifiointijärjestelmien ja metsänhoidon suositusten hallintaa. On hallittava luonnonhoidon keinot ja niiden vaikuttava kohdentaminen sekä osattava tunnistaa elinympäristöjä ja niiden erityislajistoa. Pitää ymmärtää vesien kulkua valuma-alueelta ja hallita niitä sekä hyödyntää tai tulkita erilaisia tietoaineistoja.
Kouluttajana oppii, että koko pajatsoa ei voi tyhjentää yhdellä kertaa, vaan on tunnistettava kullekin kohderyhmälle oleellinen tieto. Se, mitä kukin omassa työssään tarvitsee luonnon huomioimiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Osaamisen jakaminen ja erikoistuminen on päivän sana metsäalan yrityksissäkin.
Paikkatiedon laajempaa hyödyntämistä
Tänä päivänä saapasjäljen hinta maastossa on tai koetaan korkeaksi. Onkin tarve keskittyä selvittämään yhä useammin, milloin ja missä on erityisen tärkeä käydä maastossa tekemässä tarkempaa työmaasuunnittelua ja laatia tarkempaa työohjeistusta työn toteuttajalle. Paikkatietoaineistoista saa paljon irti niin maastotyön tarvearviota kuin työmaaohjeen laadintaa varten.
Edistysaskelia paikkatiedon hyödyntämisessä on jo otettu, mutta muutamilla lisäharppauksilla saadaan tiedosta yhä enemmän irti sekä toimenpiteiden suunnittelijalle että hakkuun tai maanmuokkauksen toteuttajalle. Esimerkiksi maaperän kosteudesta ja vesien kulusta kertovat paikkatietoaineistot tarjoavat oleellisen tärkeää tietoa ajourasuunnittelusta pienvesikohteiden huomioimiseen. Aineistojen avulla voidaan välttää tai vähentää korjuuvaurioita sekä turvata arvokkaiden pienvesikohteiden säilymistä. Yhdistäähän metsäalan toimijoita halu toimia vastuullisesti: tavoitteena on hyvä työjälki sekä elinvoimainen ja monimuotoinen metsä.
Tieto lisääntyy ja suositukset ja ohjeistukset muuttuvat, joten täydennys- ja kertauskoulutusta tarvitaan säännöllisesti. Menestyvä yritys elää ajan hermolla ja hallitsee riskejä eri keinoin, joista paras on panostus henkilöstön osaamiseen. Vuonna 2026 osaaminen punnitaan siinä, miten saumattomasti luonnonhoidon keinojen hallinta näkyy jokapäiväisen työn lopputuloksissa.
Mietitäänkö teidän yrityksessänne juuri luonnonhoidon osaamisen vahvistamista? Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä koulutus, joka antaa tekijöille aidosti uusia oivalluksia ja työkaluja arkeen.
Lue myös
Tiedotteet 23.10.2025
Metsäalan luonnonhoitokortin osaamiskoe uudistuu verkkopohjaiseksi
Metsäalan luonnonhoitokortin osaamiskokeen toteutus siirtyy vuoden 2026 alussa Suomen metsäkeskukselta Tapio Palvelut Oy:lle. Muutoksen myötä osaamiskoe uudistuu kokonaan verkkopohjaiseksi ja sen sisältöä ja toteutusta kehitetään.
Uutiset 24.9.2025
Metsäntuntijat-podcast: Pörinää metsiin – pölyttäjäteot osana metsänhoitoa
Mitä yhteistä on onnistuneella uudistushakkuulla ja kukoistavalla kimalaisyhdyskunnalla? Metsäntuntijat-podcastissa keskustellaan siitä, miten pölyttäjät voidaan huomioida metsänhoidossa.
Uutiset 26.6.2025
Tapio kehittää menetelmiä talousmetsien luonnonhoidon laadun ja vaikutusten kuvaamiseen
Talousmetsien luonnonhoidon kokonaiskuva näkyväksi: Tapion hankkeessa testataan metsäalan toimijoiden tuottamien luonnonhoidon laadunseurantatietojen yhdistämistä.
