Metsänhoidossa, hakkuissa ja suojeluratkaisuissa tehdään valintoja, jotka muovaavat metsäekosysteemiä ja puuston rakennetta. Tämän päivän metsätaloudessa painotetaan metsien elinvoimaisuutta, monimuotoisuuden turvaamista sekä metsän pienipiirteisen vaihtelun huomioimista kaikissa toimenpiteissä. Metsänhoidon suositukset ovat tässä apuna.

Metsätieteiden päivän 21.10.2025 teemana oli metsien kerroksellisuus. Metsänhoidossa tällä viitataan yleensä puuston rakenteeseen – metsikön puulajeihin ja puiden väliseen kilpailuasemaan – mutta sitä voidaan tarkastella myös kasvillisuuskerrosten tasolla, aina pohjakerroksen sammalista lähtien.

Luokittelu auttaa hahmottamaan metsää ja sen kehitystä. Metsien kerroksia kuvaavat luokittelut ovat käytössä esimerkiksi metsäsuunnitelmissa ja metsätalouden työohjeissa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi määritellä, mihin mistä latvuskerroksesta puita poistetaan harvennushakkuussa.

Puuntuotannossa kiinnitetään erityistä huomioita puiden latvuksiin, koska hyvä latvus on kasvun edellytys. Valopuut, kuten mänty ja koivu, edellyttävät runsaasti valoa. Kuusi taas sietää puolivarjopuuna varjostusta ja pärjää myös alemmissa latvuskerroksessa.

• Metsäekosysteemin kasvillisuuskerrokset sijaitsevat eri korkeuksilla maaperästä. Nämä kerrokset tarjoavat erilaisia elinympäristöjä eri lajille.
• Puuston latvuskerrokset kuvaavat puiden metsässä. Kussakin kerroksessa puut ovat asemaltaan ja suhteelliselta pituudeltaan samankaltaisia.

Tutustu aiheeseen lisää Metsätieteiden päivien esityksestä ”Miten vaikutamme metsien käsittelyllä niiden kerroksellisuuteen?”.

Metsänhoito on metsän rakenteen pitkäjänteistä ohjausta

Metsästä on aina jossain määrin luettavissa sen käsittelyhistoria. Kasvatustapa (jaksollinen, eri-ikäisrakenteinen), hakkuut ja hoitotoimet sekä suojelurajaukset muokkaavat metsän puustorakennetta vuosikymmeniä eteenpäin – jo uudistamisvaiheessa tehdyt ratkaisut näkyvät koko kiertoajan. Myös nopeita muutoksia tapahtuu: harvennukset ja raivaukset muuttavat puuston ja pensaskerroksen rakennetta heti.

Harvennusten seurauksena puuston rakenne joko tasoittuu tai monipuolistuu riippuen siitä, millä periaatteella harvennus toteutetaan. Samalla vaikutetaan puuston kykyyn sietää luonnonhäiriöitä ja tuhonaiheuttajia.

Monimuotoisuutta tuetaan myös metsän alemmissa kerroksissa

Metsän kenttä- ja pensaskerroksen monipuolisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää, ettei raivauksia ja taimikonhoitoa tehdä alikasvosta turhaan siistien. Myös tiheikköjen säästäminen esimerkiksi vähätuottoisiin maastonkohtiin tukee pensaskerroksen elinvoimaa ja monikerroksellisuutta. Tämä on samalla kustannustehokasta täsmämetsänhoitoa.

Kasvatustavan valinnalla voidaan vaikuttaa myös metsän pohjakerroksen muutoksiin. Esimerkiksi vaalimalla peitteisyyttä jatkuvan kasvatuksen keinoin, on muutokset pohjakerrokseen pienempiä kuin jaksollisessa metsänkasvatuksessa.

Tänä päivänä yhä suurempi kiinnostus kohdistuu maaperäkerrokseen ja metsätalouden maaperävaikutuksiin. Metsämaan terveys on nouseva teema tutkimuksessa, ja uusi tieto voi haastaa kehittämään metsätalouskäytäntöjä tulevaisuudessa.

Ota tavoitteeksi elinvoimaiset ja monimuotoiset metsät

Nykyiset metsänhoidon suositukset kannustavat luomaan vaihtelua metsiköiden sisälle ja välille. Tällä tuetaan metsien elinvoimaisuutta ja sopeutumiskykyä muuttuvassa ilmastossa. Tutustu metsänhoidon suosituksiin osoitteessa www.metsanhoidonsuositukset.fi.

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama palvelu suomalaisille metsänomistajille ja -ammattilaisille ja osa kansallisen metsästrategian 2035 toteutusta. Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon käytännön opas ja päätöksenteon apuväline. Niihin on koottu perusteltuja vaihtoehtoja metsien moniarvoiseen hoitoon ja käyttöön sekä tavoitteiden yhteensovittamiseen. Tapio Oy koordinoi metsänhoidon suositusten valmistelua ja ylläpitoa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.