Pölyttäjiä tukevia toimenpiteitä talousmetsiini – no kyllä kiitos!

Tiesitkö, että voit auttaa pölyttäjiä paitsi omalla pihallasi, myös omistamassasi metsässä? Pölyttäjien elinolosuhteita tukevat toimenpiteet ovat pitkään olleen vähän tuntemattomampia isommalle yleisölle. Yli 26 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata Suomessa tarjoaa paljon potentiaalia ja mahdollisuuden vaikuttavalle pölyttäjien huomioimiselle.

Vuosittain metsänhoitotöitä tehdään sadoilla tuhansilla hehtaareilla. Jokaisella hehtaarilla on lukuisia mahdollisuuksia talousmetsien luonnonhoitoon esimerkiksi säästöpuiden, suojavyöhykkeiden ja luontokohteiden huomioimisen kautta. Toimenpiteillä tuetaan monia erilaisia lajiryhmiä ja arvokasta Suomen luontoa.

Suuren pinta-alan ohella jokaisessa metsänhoidon vaiheessa tulisi muistaa luonnonhoidon keinot. Pölyttäjien puolesta voi toimia niin taimikonhoidon, ennakkoharvennuksien kuin uudistushakkuidenkin aikana ja näin turvata mitä erilaisempien lajien elinmahdollisuuksia.

Positiivinen perhosvaikutus voi alkaa metsästäsi

Talousmetsien luonnonhoito tarkoittaa metsänhoidon suositusten mukaan luonnon monimuotoisuuden ja luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämistä ja vahvistamista metsänkäsittelyssä. Toimenpiteet tehdään ainutlaatuisten lajien olemassa olevia yksilöitä sekä niiden tulevaisuuden sukupolvia varten. Talousmetsien luonnonhoidon vaikutukset voivat olla parhaimmillaan hyvin konkreettisia, vaikka vaikutuksia ei omin silmin pääsisikään todistamaan.

Konkreettisimmillaan esimerkiksi käsiteltävän kuvion ainoan raidan tunnistamisesta ja säästämisestä harvennuksessa voi olla monille raidasta riippuvaisille lajeille suuri hyöty parhaimmillaan jopa vuosikymmeniksi. Ja jos ajattelee toisin päin, raidan kaataminen voi poistaa monille yksilöille tärkeän ravinnonhankinta- tai lisääntymispaikan.

Monesti talousmetsien luonnonhoidon vaikutukset jäävät ihmissilmältä näkemättä, vaikka tietoa toimenpiteiden vaikutuksista kertyy jatkuvasti enemmän. Mahdollisten positiivisten kehityskulkujen kirjo on kuitenkin massiivinen, kun alkaa miettimään yksittäistenkin valintojen merkitystä.

Mikä kukka tulee pölytetyksi säästetyllä raidalla kasvaneen perhosen toimesta? Tai mitkä marjat kypsyvät, kun läheisellä hakkuualalla etukäteen merkatusta ja säästetystä lahopuusta on kömpinyt esiin erilaisia pölyttäjinä toimivia mesipistiäisiä ja kovakuoriaisia? Entä kuka nämä marjat lopulta syö, nälkäinen riekko, karhu vai marjastaja?

Ainakin voi todeta, että talousmetsien luonnonhoidosta liikkeelle lähtevät mahdolliset kehityskulut ovat hyviä. Talousmetsien luonnonhoidolla voidaan saada aikaan monia myönteisiä vaikutuksia niin pölyttäjille, muille lajiryhmille kuin ihmisellekin.

Huomioidaan pölyttäjät siis myös talousmetsien luonnonhoidossa, ja saadaan lisää positiivisia perhosvaikutuksia liikkeelle.

Hyviä käytänteitä pölyttäjien tukemiseen:

• Suosi monilajista puustoa
• Valitse säästöpuuryhmiin lehtipuita
• Säilytä lehtipuita (raitaa, pihlajaa, tuomea, vaahteraa)
• Säästä syntyneet maapuut ja lahopuut (ml. kuorensa menettäneet pystykuuset)
• Lisää lahopuuta tekopökkelöillä
• Säilytä pienialaisia kosteikkoja
• Jätä leveät käsittelemättömät suojavyöhykkeet vesistöjen rannoille
• Säästä pensaita (pajuja, paatsamaa, kuusamaa)
• Jätä istuttamatta paahteiset ja kallioiset laikut

Voit lukea lisää pölyttäjäystävällisestä metsänhoidosta Pölymetsä-hankkeen oppaasta. Muista myös hyvien käytänteiden muistilista!