Vesienhallinta on investointi metsien elinvoimaisuuteen

Kuivuudesta heikentyneet metsät ovat kärsineet massiivisia kaarnakuoriaistuhoja eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa viime vuosina koetut kuivuudet ovat lisänneet tuhojen riskiä. Suomessa sataa runsaasti lunta ja vettä, mutta tehokkaan ojituksen vuoksi metsien puusto kärsii jo liiasta kuivuudesta osan aikaa vuodesta.

Kohdennetuilla vesiensuojeluratkaisuilla tuetaan metsän resilienssiä, eli kykyä selvitä muutoksista, samalla kun edistetään vesiensuojelua ja luonnon hyvää tilaa. Luonnonmukaiset vesienhallintaratkaisut eivät siis ole vain ympäristöteko – muuttuvassa ilmastossa ne ovat myös investointi tulevaisuuteen.

Valuma-aluetarkastelu avainasemassa

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Siksi ääriolosuhteiden hallinnan tarve korostuu metsien vesitalouden suunnittelussa. Samalla kun pidätämme vettä kuivan kauden varalle, edistämme vesien tilan parantamista.

Metsäluonnon vesitalouden parantamisessa kannattaa tarkastella yksittäisen metsätilan tai kuvion sijaan laajempaa valuma-aluetta. Tällainen lähestymistapa huomioi hydrologian eli vedenkulun laajemmin, ja tarjoaa ratkaisuja sekä paikallisella että alueellisella tasolla.

Valuma-aluetarkastelussa paikannetaan kuivuus- ja tulvariskikohteet ja tarkastellaan vaihtoehtoisia vesiensuojeluratkaisuja. Silloin voidaan valita tehokkaat ratkaisut, jotka hidastavat veden virtausta metsistä pelloille ja edelleen jokiin ja järviin.

Vesien hallinnassa pienetkin teot voivat auttaa, jos niitä tehdään laajasti

Pienilläkin toimenpiteillä voi olla suuri vaikutus, kun ne kohdistetaan oikein. Kohdennetut toimenpiteet alueilla, joilla eroosio ja ravinnevalumat ovat suurimmat, vähentävät ravinteiden ja kiintoaineen pääsyä vesistöihin.

Esimerkiksi erilaiset patorakenteet, kosteikot ja suojakaistat voivat toimia tehokkaina työkaluina vesitalouden hallinnassa. Ne hidastavat veden virtausta, tasaavat vedenkorkeuksia ja vähentävät eroosiota. Oikein sijoitetut rakenteet auttavat hillitsemään tulvia ja toisaalta parantavat veden saatavuutta kuivuuden aikana.

Vesiensuojeluratkaisujen ei tarvitse aina olla raskaita tai kalliita. Esimerkiksi yksittäisten patorakenteiden sijaan voidaan toteuttaa kevyillä padotuksilla useita pieniä kosteikkoja, jotta vesi viipyy laajemmalla alueella pahimman tulvariskin ajan. Pienet padot nostavat vedenpintaa ja vähentävät kuivatustehoa maltillisesti. Kun pohjavesi pysyy juuriston ulottuvilla myös kuivana kautena, metsän tuotto voi parantua.

Riista ja muu luonnon monimuotoisuus hyötyvät pienkosteikoista

Kaiken kokoiset kosteikot, suojakaistat, purot ja kosteat painanteet tuovat metsään monimuotoisuutta, josta hyötyvät niin isot kuin pienet eliöt hirvestä hyttysiin. Kosteikkojen hyönteiset ovat tärkeää ravintoa sorsanpojille ja kahlaajille, sammakot tarvitsevat paikkoja laskea kutunsa ja kuumina kesinä matalarantainen lutakko tarjoaa metsän nisäkkäille paikan sammuttaa janonsa.

Kotimainen luontomme on sopeutunut lumisiin talviin ja keväisiin sulamisvesien muodostamiin kausikosteikkoihin. Nämä myöhemmin kesällä kuivuvat lampareet ovat monen lajin suosima elinympäristö. Esimerkiksi vesilinnuista tavit ja telkät suosivat näitä pikkupoikasten kasvatusympäristöinä. Kausikosteikot ovat paikanneet metsistä tehokkaan kuivatuksen myötä kadonneita elinympäristöjä, mutta ilmastomuutoksen myötä tulevaisuudessa ei niitä enää välttämättä synny.

Varsinaisten vesiensuojelurakenteiden ohella luonnontilaiset purot ja suot, erilaiset suojelualueet ja ennallistetut kohteet voivat auttaa parantamaan vesitaloutta. Monimuotoinen metsä, jossa puusto ei kärsi kuivuudesta, on myös vastustuskykyisempi häiriötekijöille, kuten tuholaisille ja taudeille.

Luonnontilan parantaminen, hiilensidonta, vesiensuojelu ja resilientti metsätalous kulkevat usein käsi kädessä

Metsätalouden ja vesitalouden yhteensovittaminen vaatii monitavoitteista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Metsänomistajien, vesitalouden asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten välinen yhteistyö mahdollistaa laajemman ja yhtenäisemmin kohdennetun toimenpidekokonaisuuden.

Kokonaisvaltainen valuma-aluetarkastelu ja eri tavoitteiden yhdistäminen voivat tarjota ratkaisuja, jotka edistävät sekä metsätalouden tuottavuutta että vesistöjen hyvää tilaa. Tällaiset toimenpiteet auttavat vastaamaan nykypäivän haasteisiin ja tukevat sekä ilmasto- että biodiversiteettitavoitteita pitkällä aikavälillä.

Kirjoittajat:

asiakkuusjohtaja Eero Mikkola, Tapio

toimitusjohtaja Heidi Krüger, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö

Näkökulma on alun perin julkaistu Vesi.fi-sivustolla.

Tutustu asiakastarinoihin