Vesien palauttaminen on verrattain uusi soiden ennallistamismenetelmä, jossa yhdistyvät metsätalouden vesiensuojelu ja suoluonnon monimuotoisuutta parantavat ennallistamistoimet. Tapio kehittää vesien palauttamisen suunnittelua ja toteutusta. 

Suomen soista lähes puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön. Vaikka uudisojitus on loppunut, suoelinympäristö heikentyy edelleen kunnostusojitusten seurauksena. Samalla ojitusalueilta pääsee valumavesiin rehevöittäviä ravinteita sekä kiintoainetta ja vesiä tummentavaa humusta. Suoelinympäristöjen tilaa on mahdollista parantaa palauttamalla vesien virtausreittejä lähemmäs luontaista tilannetta, esimerkiksi johtamalla ojitusalueilta vesiä suojelluille suoalueille.

”Vedenpalautus on melko uusi soiden ennallistamismenetelmä, jota on tehty jonkin verran valtion suojelusoilla. Vielä toistaiseksi menetelmää käytetään yksityismailla vähän”, sanoo suometsien asiantuntija Tarja Anttila Tapiosta.

Tapio kartoitti vuonna 2023 yli 50 vesienpalautukseen soveltuvaa suokohdetta

Tapio on mukana vesienpalautuksen suunnittelun kehittämisessä. Vesienpalauttaminen suojelusoille (VESPA) -kartoitushankkeessa Tapion asiantuntijat kartoittivat vuonna 2023 yli 50 vesienpalautukseen soveltuvaa suokohdetta ja arvioivat vesienpalauttamisen vaihtoehtoja. Yhteensä viimeisen kolmen vuoden aikana on kartoitettu yli 130 vesienpalautuskohdetta.

”Palauttamalla vesiä soidensuojelualueille saadaan parannettua suoluonnon monimuotoisuutta, kun suo vettyy ja suolajisto elpyy. Turpeen hajoaminen hidastuu ja suon hiilivarasto säilyy, mikä hillitsee myös ilmastonmuutosta”, kertoo Anttila.

Vesienpalautuksen suunnittelussa yhdistyvät Tapion paikkatieto-osaaminen sekä soiden ja suometsien ekologian sekä hydrologian tuntemus. Vesienpalautuksen suunnittelussa paikkatietotarkastelun perusteella tehdään alustava suunnitelma vettä suolle ohjaavien ojien sijoittamisesta muun muassa tarkastelemalla suota ympäröivää valuma-aluetta, maanpinnan muotoja ja historiallisia ilmakuvia.

Suunnitelma tarkastetaan maastokäynnillä, jolloin otetaan tarkat mitat suon korkeuseroista johdeojien kohdilta, tarkastellaan olemassa olevien kuivatusojien tilaa ja vesien kulkua alueella. Maastomittausten ja -havaintojen perusteella vesienpalautussuunnitelma viimeistellään.

VESPA-kartoitushankkeessa selvitetään vesien virtausreittejä ja kerätään maanpinnan korkeuslukemia GNSS-mittalaitteen avulla suunnitellun johdeuoman varrelta, jotta voidaan määrittää vesien palautukseen sopivat paikat. Kuva: Maija Kauppila

Vesienpalauttamisen tavoitteena on ohjata suolle ennen ojituksia virranneita vesiä kaivettua johdeojaa pitkin. Suon vesitaloutta pyritään ennallistamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Vedenpalautus on myös tehokas vesiensuojelukeino, sillä valumavedet puhdistuvat suon läpi kulkiessaan, ja kuormitus alapuolisiin vesistöihin vähenee.

”Vesien palautuksessa on tärkeää varmistaa, ettei vesien johtaminen vetä suohon rajautuvia metsätalousmaita. Kun vedenpalautus suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, se ei aiheuta haittaa metsätalousmaan puolella. Vesienpalautus voi mahdollistaa metsämaan talouskäytön ja suoalueiden ennallistamisen yhteensovittamisen”, sanoo Anttila.

Vedenpalautuksen suunnittelussa hyödynnetään monipuolisesti paikkatietoa sopivien vedenohjauspaikkojen tunnistamiseksi, ja tuotetaan tarvittaessa myös tarkempia aineistoja laserkeilausaineistojen pohjalta.

VESPA-hanke on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa 2021–2030. Ohjelman tavoitteena on toteuttaa noin 400 vesienpalautusta vuoteen 2030 mennessä.

”VESPA-hanke on ollut merkittävässä roolissa Helmi-ohjelman vesienpalautustoimenpiteen toteutuksessa. Vesienpalautuksen edellytyksenä oleva kohteiden esikartoitus on edennyt asiantuntevasti, saumattomassa yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa, ja hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu vuosittain. Vesienpalautus vaatii uudenlaista yhteistyötä monen eri organisaation välillä, ja Tapio on ollut myös aktiivisesti mukana Helmi-ohjelmassa kehittämässä vesienpalautuksen toimintamalleja”, toteaa erityisasiantuntija Inka Keränen ympäristöministeriöstä.

Paikallisten vesistö-, monimuotoisuus-, ja ilmastohyötyjen lisäksi vesien palauttaminen edistää Euroopan unionin jäsenvaltioilleen asettamia tavoitteita. EU:ssa valmisteilla oleva ennallistamisasetus edellyttää jäsenmailta luonnon tilaa parantavia toimia. Vesien palauttaminen toteuttaa asetuksen tavoitteita.

Tutustu muihin töihimme

Yksityis-Vespa -hankkeessa pyritään vauhdittamaan vesienpalautuksen laajempaa käyttöönottoa yksityismailla.

Hiili-Vespa -hankkeessa tutkitaan vesienpalautuksen vaikutuksia metsien hiilensidontaan.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää

Olemme metsätalouden vesiensuojelun, suometsien hoidon, suoluonnon ennallistamisen ja turvetuotantoalueiden jatkokäytön kehittäjä, edistäjä ja kouluttaja. Tutustu palveluihimme

  • Tarja Anttila
  • Suometsien asiantuntija
  • tarja.anttila(at)tapio.fi
  • +358 29 432 6014