Vesienpalautuksesta arkipäivää – vesienpalautus soille edistää sekä ennallistamisen että vesiensuojelun tavoitteita

Kun ojitukset aikoinaan kuivattivat soita, moni luonnon oma virtausreitti katkesi suolla. Vesienpalautus on keino korjata tätä: ohjata vesi takaisin suolle ja palauttaa sen elinvoimaa. Tapio Oy on tehnyt töitä vesienpalautuksen parissa suojelusoilla jo vuodesta 2020 osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Tänä aikana Tapio on kartoittanut yhteensä 250 potentiaalista vesienpalautuskohdetta suojelusoiden ja yksityismaan rajapinnassa ympäri Suomea. 

Vuosiin on kuulunut tiivistä yhteistyötä käytännön suunnittelu- ja toteutusmenetelmien sekä toimijoita ohjaavien toimintamallien kehittämisessä muun muassa Metsähallitus luontopalveluiden, Suomen Metsäkeskuksen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen päättyessä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä vuosien aikana on opittu ja mitä on vielä tehtävä, jotta vesienpalautus olisi arkipäivää soiden ennallistamisessa ja metsätalouden vesiensuojelussa.

Vesienpalautus parantaa suon luonnontilaa ja tehostaa vesiensuojelua

Suomessa on valtava määrä soita, joiden vesitalous on muuttunut ympäröivien ojitusten takia. Vedet kulkevat usein nykytilanteessa ojittamattoman suon ohi, kun ne ennen virtasivat sen läpi. Luonnontilainen suo tasaa virtaamia koko valuma-alueella, kun vesi viipyy ja puhdistuu suolla. Vesienpalautus palauttaa virtausta kohti suota, parantaa suoelinympäristöjen luonnontilaa ja samalla tehostaa vesiensuojelua.

Tapion tekemä kartoitustyö sekä ennakkosuunnitelmat kohteille ovat olleet konkreettinen tapa viedä eteenpäin vesienpalautusten toteutuksia. Kartoitettavat kohteet on valittu yhteistyössä Metsähallitus luontopalveluiden suunnittelijoiden kanssa. Keskusteluissa suojelualueen naapurimaanomistajien kanssa avataan vesienpalautuksen tavoitteita ja käytännön kysymyksiä, joita verrattain uudesta menetelmästä useille syntyy. Maastomittaukset ovat tärkeitä, sillä niillä halutaan varmistaa kasvatusmetsien riittävä kuivatus; näin toimenpide ei aiheuta haittaa muulle maankäytölle. Kun ymmärrys vesienpalautuksen tavoitteista ja hyödyistä syntyy, päästään kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

Vesienpalautusten edistämiseen tarvitaan yhteistyötä ja tiedon jakamista

Koska vesienpalautus on monella ammattilaiselle ja maanomistajalle vielä uusi termi, on hankkeen aikana tehty aktiivista viestintää ja kehitetty opasmateriaaleja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdolla vuonna 2024 julkaistiin Opas vesienpalauttamiseen suojelusoille. Kartoitushankkeessa on aina oltu yhteydessä kartoitettavien kohteiden maanomistajiin ja kannustettu mukaan maastoon.

Sopivasta kuivavarasta sopimiseen maanomistajan kanssa tarvitaan myös tiedon lisäämistä uusista suometsänhoidon käytänteistä. Nykyisten suositusten mukaan 30-40 cm kuivatus on riittävä puuston kasvulle, eikä ylisyville ojille ole tarvetta; päinvastoin, liiallinen kuivatus voi aiheuttaa jopa kuivuusstressiä puissa. Vesienpalautus on toki yksi menetelmä monen joukossa, mutta on hyvä esimerkki siitä, miten voidaan parhaimmillaan saada win-win-ratkaisuja aikaan. Yksityismailla vesienpalautukseen soveltuvat etenkin kitu- ja joutomaat, joille vesi voidaan ohjata ja näin tasata virtaamia ja vähentää ojitusten aiheuttamaa kuormitusta.

Avoin aineisto auttaa viemään kohteita toteutukseen

Vesienpalautus on kustannustehokas toimenpide, joka tukee suojelualueiden tilan paranemista ja voidaan yhdistää muuhun soiden ennallistamissuunnitteluun. Toteutus tehdään usein suojelualueen ennallistamishankkeen yhteydessä Metsähallituksen luontopalveluiden toimesta. Vesienpalautus voidaan tehdä myös silloin, kun suojelualueiden läheisyydessä olevissa talousmetsissä tehdään ojaston kunnostamista tai Suomen metsäkeskuksen valmisteleman luonnonhoitohankkeen yhteydessä.

Vesienpalautus suojelusoilla vaatii onnistuakseen soveltuvan kohteen, jossa kaltevuusolot ovat sopivat. Yksityismailla vesienpalautukseen voivat soveltua kitu- ja joutomaan alueet. Suomen metsäkeskuksen paikkatietoaineistoissa on saatavilla valtakunnan tason avoin aineisto vesien palauttamiseen soveltuvista kohteista. Kartoitetuilta kohteilta löytyy myös mittauspisteet ja ehdotukset johdeojien paikoista. Yksityismaidenkin osalta on saatavissa tieto potentiaalisista vesienpalautuskohteista sekä metsien kitu- ja joutomaa-alueista. Kun aineisto on käytettävissä ja tieto mahdollisista kohteista löydettävissä, on niin suunnittelijan kuin maanomistajankin helpompi lähteä ehdottamaan kohteita toteutukseen.

Lisätietoja

• Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke
• Kohdekohtaiset korkeus- ja johdeojatiedot: Suometsänhoidon paikkatietoaineistot