TuIJa – Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet -hanke

Turvetuotannosta poistuvien alueiden määrä tulee lisääntymään runsaasti lähivuosina turvetuotannon vähentyessä. Suonpohjan topografiset piirteet vaikuttavat alueen vesitalouteen ja siten eri jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksiin. TuIJa –  Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet -hankkeessa kehitetään menetelmiä turvetuotantoalueiden jatkokäytön suunnitteluun ilmastokestävyyden parantamiseksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa maanomistajille ja käytännön toimijoille turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksien ilmastovaikutuksista. Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuuteen.

Tausta

Suomessa on turvetuotannossa ollut alueita yhteensä noin 120 000 hehtaaria. Näistä vuonna 2019 aktiivisessa tuotannossa oli vielä 60 000-70 000 hehtaaria ja arvio vuosittain poistuvista alueista vaihteli 2 000–5 000 hehtaarin välillä. Turvetuotannosta poistuvien alueiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti vuoden 2019 jälkeen, kun energiaturpeen käyttöä sekä tuotantoa on alas ajettu ennusteita nopeammassa aikataulussa. Alueiden jatkokäyttömahdollisuuksia on monia, esimerkiksi metsitys, peltoviljelyyn siirtyminen tai kosteikon perustaminen. Suonpohjan topografiset piirteet vaikuttavat alueen vesitalouteen ja siten eri jatkokäyttömuotojen ilmastovaikutuksiin. Esimerkiksi helposti kuivuvat alueet voi olla järkevää metsittää, kun taas vettymiseen taipuvilla alueilla ilmastovaikutusten kannalta parempi vaihtoehto voi olla turvetta säilövän ja kerryttävän kosteikon perustaminen.

Maanomistaja on vastuussa jatkokäytön suunnittelusta ja toteutuksesta, ja jatkokäytön suunnittelu suonpohjille voi olla haastavaa. Turvetuotannosta poistuville alueille on usein määritelty jatkokäytön muoto jo luvituksen yhteydessä, jolloin luvissa ei välttämättä ole huomioitu nykyisiä ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita.

Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttaminen vaatii fossiilisten päästöjen vähentämisen ohella myös maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpitämistä ja vahvistamista. Metsillä ja maaperällä on ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeä rooli, koska niihin kohdistuvat toimenpiteet ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.

Nyt tehdään yhteistyön voimalla vaikuttavia tekoja. Tavoitteena on lisätä maankäyttösektorin hiilensidontaa vähintään 3 miljoonalla tonnilla CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä. Maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön uusilla ratkaisuilla tullaan vaikuttamaan merkittävästi päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen ja varastojen kasvattamiseen.

Tavoitteet

Hankkeessa selvitetään turvetuotantoalueiden jatkokäytön nykytilaa sekä kehitetään ja jalkautetaan menetelmiä jatkokäyttösuunnitteluun topografisten piirteiden avulla. Tavoitteena on, että maanomistaja pystyy jatkokäyttömuodon valinnassa huomioimaan alueen piirteet ja eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset. Uudella ennakkosuunnittelun menetelmällä edistetään ilmastoviisasta maankäyttöä turvetuotannosta poistuvilla alueilla.

Toiminta

Hankkeen alkuvaiheessa valitaan pilottikohteet, joille tehdään jatkokäytön ennakkosuunnitelma. Lisäksi valitaan viisi kohdetta tarkasteluun, joissa jatkokäyttötoimenpiteet on jo tehty. Pilottikohteiden topografia- ja hydrologiatiedot selvitetään hyödyntämällä Maanmittauslaitoksen aineistoja, lisäksi hyödynnetään saatavuuden mukaan laserkeilausaineistosta tehtyä korkeusmallia. Valuma-aluetarkastelun ja virtausverkkomallinnuksen avulla mallinnetaan alueelle sopiva jatkokäyttötapa, esimerkiksi kosteikko ja sen ympäristön kuivavara.

Vuonna 2022 tarkastellaan jo jatkokäytössä olevia kohteita ja arvioidaan niiden käytännön onnistumista sekä ennakkosuunnittelumenetelmän toimivuutta maastokartoituksilla. Hankkeen aikana tehdään maanomistajakysely, jossa selvitetään maanomistajien näkemyksiä suonpohjien jatkokäytöstä ja edellytyksistä toteuttaa ilmastoviisasta jatkokäyttöä. Hankkeen tuloksista koostetaan tietopaketti, joka on suunnattu erityisesti maanomistajille ja käytännön toimijoille.

Tutustu ennakkosuunnitelmiin

• Kettusuon jatkokäytön ennakkosuunnitelma
• Kurvinnevan turvetuotantoalueen ennakkosuunnitelma

Hyödynsaajat

TuIJa-hanke tuottaa tietoa maanomistajille ja käytännön toimijoille turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksien ilmastovaikutuksista. Hankkeessa tuotettavat aineistot tulevat vapaasti hyödynnettäviksi toimijoiden käyttöön.

Aineistot

• Yliökirjoitus 27.10.2022 Metsälehti: Turvetuotannosta hiiltä sitomaan
• Lehtiartikkeli 19.6.2022 Maaseudun tulevaisuus: Energiakriisi laittoi pelin uusiksi – Tuttu maisemanpilaaja voi nousta tuottoisaksi turvekentillä
• Yhteenveto maanomistajille keväällä 2022 toteutetusta kyselystä: ”Turvetuotantoalueet uuteen käyttöön” -verkkokyselyn tulokset
• Blogi 15.10.2021 Sähköviesti: Turvetuotanto on hallittua toimintaa loppuun asti – mitä tapahtuu poistuville turvetuotantoalueille?
• Tiedote 15.6.2021 Tapio: Uusia menetelmiä suometsien ilmastokestävään käyttöön
• Hankekuvaus 2021 mmm: Turvetuotantoalueiden ilmastokestävät jatkokäyttömahdollisuudet (TuiJa)

Hankkeen kesto

Hanke on alkanut 1.5.2021 ja se päättyy 31.12.2023.

Rahoittaja

Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni – ilmastotoimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Lue lisää toimenpidekokonaisuudesta täältä.

Yhteistyökumppanit

Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja

Hankkeen projektipäällikkö, Vesiasiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio, tiina.ronkainen(at)tapio.fi, puh. +358 50 322 956

Tutkija, Niko Silvan, Luonnonvarakeskus, niko.silvan(at)luke.fi, puh. +358 29 532 4018