Tapio on toteuttanut useita hankkeita liittyen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sähköverkon johtoalueilla. Lisäksi olemme tehneet ohjeistuksen johtoalueiden reunametsien hoitoon.
Selvitys johtoalueiden luontotyyppien nykytilasta ja monimuotoisuutta lisäävistä toimista Energiateollisuus ry:lle
Energiateollisuus ry halusi löytää konkreettisia kustannustehokkaita ja toteuttamiskelpoisia luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimia, joita energia-alan yritykset voivat hyödyntää johtoalueilla.
”Energia-ala näkee välttämättömänä ratkaista ilmastohaaste käsi kädessä luontokadon kanssa. Kun toimialalla tehdään merkittävän suuria investointeja, vastuullisella toiminnalla niiden yhteydessä varmistetaan luonnon monimuotoisuuden säilymistä”, toteaa asiantuntija Heidi Lettojärvi Energiateollisuus ry:stä.
Tapio teki selvityksen sähköverkon johtoalueiden luonnon monimuotoisuuden nykytilasta ja kehittämisestä. Selvitys tehtiin paikkatietoanalyysin sekä verkkoyhtiöille suunnatun kyselyn ja haastattelujen pohjalta.
”Johtoalueilla on potentiaalia monimuotoisen luonnon ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Siksi on tärkeää, että johtoalueiden kasvillisuuden hoidossa monimuotoisuuteen vaikuttavat toimet tunnistetaan, ja niitä käytetään”, sanoo kestävyysasiantuntija Sara Turunen Tapiosta.
Työn tuloksena asiakas sai loppuraportin, jossa kuvataan johtoalueiden eri luontotyyppien kannalta olennaisia hoito- ja suojatoimenpiteitä. Lisäksi raporttiin on koottu luonnon monimuotoisuutta tukevia hyviä käytäntöjä verkkoyhtiöiden käytännön luontotyön tueksi. Paikkatietoanalyysin tuloksena verkkoyhtiöiden käyttöön tuotettiin koko Suomen kattava kartta-aineisto sähköverkon johtoalueiden sijoittumisesta.
Lue uutinen: Elämää johtojen alla
Selvitys johtoaukeiden lyhennetystä raivauskiertoajasta Fingrid Oy:lle
Tapio teki Fingridille selvityksen, jossa kartoitettiin normaalia huoltoraivausta useammin raivattaviksi soveltuvia kohteita yrityksen kunnossapitämiltä johtoalueilta.
Kolmen vuoden välein tehty raivaus voi sopivilla kohteilla tukea ja edistää johtoaukeiden luonnon monimuotoisuutta. Normaalisti raivaus tehdään noin viiden vuoden välein. Kasvillisuuden pitäminen matalana ja avoimuuden ylläpitäminen voi mahdollistaa korvaavia elinympäristöjä avoimien alueiden lajistolle kuten niitty- ja perinnebiotooppilajeille.
Selvitys laadittiin paikkatietoanalyysin ja maastokäynnin pohjalta. Paikkatietoanalyysin avulla valittiin soveltuvat kohteet kiertoajan lyhentämiselle. Näiden kohteiden joukosta valittiin johtoalueet, joille tehtiin maastokäynti. Maastokäynnin perusteella laadittiin hypoteesit, kuinka kohteen luontotyyppi ja monimuotoisuusarvot kehittyisivät lyhyemmän kiertoajan käyttöönoton seurauksena.
”Yhteistyö Tapion kanssa on ollut sujuvaa ja asiantuntemusta on löytynyt niin luonto- kuin paikkatieto-osaamisessa. Mielenkiintoista nähdä käytännössä, voisiko tihennetystä raivauskierrosta olla apua luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa”, summaa vanhempi asiantuntija Tiina Seppänen Fingridistä.
Työn tuloksena asiakas sai selvityksen, millä sen omistamilla johtoalueille lyhennetty kiertoaika hyödyttää luonnon monimuotoisuutta eniten. Lisäksi kuvattiin, kuinka kiertoajan lyhennys kannattaa toteuttaa. Asiakkaalle tuotettiin myös arvio lyhennetyn kiertoajan kustannusvaikutuksista.
Metsänhoitokortti suurjännitejohtojen reunametsien hoidosta Fingrid Oy:lle
Suurjännitejohtojen reunavyöhykkeiden metsät vaativat säännöllistä käsittelyä, sillä ylipitkät puut ovat uhka johdoille ja siten sähkönsiirrolle. Tapion tekemä metsänhoitokortti tarjoaa apua hyvään metsänhoitoon ja kannattavaan puuntuotantoon suurjännitejohtojen reunavyöhykkeillä.
TAPIO Metsänhoitokortisto on sähköinen tietopalvelu, jossa on aina ajan tasalla olevat tiedot ja neuvot hyvään metsänhoitoon. Kortistossa on yli 100 tietokorttia ja opastusvideoita.
Myymme metsänhoitokortistoa lisenssipohjaisesti. Sen lisäksi tuotamme metsänhoitokortteja myös yritysten omaan käyttöön.
Suurjännitejohtojen reunametsien hoito -kortti suomeksi (pdf)
Suurjännitejohtojen reunametsien hoito -kortti ruotsiksi (pdf)