Jatkokäytön suunnittelua entiselle turvetuotantoalueelle

Tapio teki Iso Lamminnevan tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle jatkokäytön ennakkosuunnitelman. Työn tilasi Conifer Consulting.

Conifer Consulting tilasi asiakkaansa omistamalle entiselle turvetuotantoalueelle ennakkosuunnitelman jatkokäytön toteutusta varten. Tapio teki alueelle paikkatietotarkastelun, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia jatkokäyttöön. Tapiossa projektista vastasi vesiensuojelun johtava asiantuntija Samuli Joensuu.

”Tilan luontoarvot ovat turpeennoston jälkeen huonossa kunnossa, ja avoimelta alueelta karkaa hiiltä ilmakehään. Hankkeen tavoitteena oli parantaa alueen monimuotoisuusarvoja ja muuttaa se hiilen lähteestä hiilinieluksi”, kertoo kehitysjohtaja Risto Juntunen Conifer Consultingista.

Tapion tekemä ennakkosuunnitelma sisälsi paikkatietoaineistoihin pohjautuvan analyysin mahdollisista jatkokäytön vaihtoehdoista sekä hinta-arvion toteutuksesta. Suunnittelussa otettiin huomioon myös asiakkaan toiveet muun muassa alueen valjastamisesta aurinkovoiman tuotantoon.

Jatkokäytön mahdollisuuksia kartoitettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen pohjalta. Ajantasaisista paikkatietoaineistoista tarkasteltiin etenkin alueen korkeusmallia sekä ympäröivää valuma-aluetta.

Alueelta tunnistettiin yksi potentiaalinen alue kosteikolle, ja kuivemmille kohdille suositeltiin tuhkalannoitusta ja metsitystä. Asiakkaan toiveen mukaisesti toteutusehdotuksessa yksi alue on ehdotettu valjastettavan aurinkovoiman tuotantoon.

”Turvetuotantoalueen jatkokäytön suunnittelussa yhdistyvät Tapion paikkatieto-osaaminen sekä soiden ja suometsien ekologian ja vesiensuojelun tuntemus. Tapio on uskottava toimija, jolta löytyy laaja-alaista asiantuntemusta”, sanoo Juntunen.

Rahoitusta suunnitelman toteutukseen

Ennakkosuunnitelman pohjalta Conifer Consulting haki ja sai kosteikon toteutukseen rahoitusta oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

”Jatkokäyttömuotojen toteutusta lähdetään tekemään Tapion ennakkosuunnitelman pohjalta. Seuraavaksi alueelle tehdään tarkempi maastomittauksiin perustuva suunnitelma, jossa määritellään toteutettavat jatkokäyttömuodot ja työt”, Juntunen kertoo.

Turvetuotannosta poistuvien alueiden määrä tulee lisääntymään runsaasti lähivuosina turvetuotannon vähentyessä. Voimakkaasti kuivatetuilta turvetuotantoalueilta vapautuu hiilidioksidia ilmakehään turpeen hajoamisen seurauksena. Nopea siirtyminen ja monipuolinen kohteen ominaisuudet huomioiva jatkokäyttö lisäävät alueen monimuotoisuutta ja hiilensidontaa, unohtamatta vesistöhyötyjä.

Suomen saama EU-rahoitus JTF-rahastosta on yhteensä 466 miljoonaa euroa. Tukea voivat hakea PK-yritykset, TKI-instituutiot, korkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset, yhdistykset ja säätiöt. Rahoitusta voi hakea mm. turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamiseen ja kunnostamiseen: rakennerahastot.fi.