Tuhkalannoitus on erinomainen tapa kierrättää puutuhkan sisältämät ravinteet takaisin metsään, ja edistää näin metsien kasvua ja hiilensidontaa. Mutta riittääkö tuhkaa lannoituskäyttöön jatkossa, kun sillä halutaan korvata neitseellisiä raaka-aineita monessa muussakin käyttökohteessa?
Ympäristömuutokset ovat merkittävä yksittäisten lajien populaatiomääriin ja geneettiseen sopeutumiseen vaikuttava tekijä. Luonnonvarakeskuksen, Tapion ja VTT:n yhteisessä Vastuullisella metsälannoituksella ilmastohyötyjä (VaMeLa) -hankkeessa selvitämme lannoituskäytäntöjen kehittämiskohteita ja tarkastelemme lannoitusten vaikutuksia. Metsien lannoituksella saadaan aikaan paikallinen muutos kasvuolosuhteissa, mutta vaarannetaanko samalla monimuotoisuus?
Tutkimusten mukaan metsälannoitus on taloudellisesti kannattavimpia metsänparannustoimia. Tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti: maakaasun hinnannousun myötä mineraalilannoitteiden hinnat lähes kolminkertaistuivat syksyn 2021 aikana.
Kiertotalouden kannalta olisi hyvä, että mahdollisimman suuri määrä puun poltosta syntyvästä tuhkasta päätyisi lannoitteena takaisin hyödyttämään puuston kasvua ja hiilensidontaa.
Katsaus Suomen metsien lannoitushistoriaa taustoittaa samalla VaMeLa-hanketta, joka keskittyy lannoituskäytäntöjen kehittämiskohteisiin ja lannoitusten vaikutusten tarkasteluun.